Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen saa alan ammattilaisilta niin ruusuja kuin risujakin. Julkiset tahot uskovat, että sote-uudistuksella voidaan taata palvelujen tasa-arvo, ja että järjestelmässä on tilaa myös asiakkaan valinnanvapaudella. Yksityiset lääkäriyrittäjät ovat sitä mieltä, että asiakkaiden valinnanvapaus kapenee.
Sote-uudistus merkitsee, että sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat jatkossa maakunnalliset kuntayhtymät, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimitusjohtaja uskoo. Hän arvioi näiden määräksi 20-25. Jokaisella viidellä sote-alueella olisi siis 4-6 maakunnallista tuottajaa. Hän uskoo, että se johtaa tasa-arvon lisääntymiseen palveluissa.
– Suomessa on kuntia, joissa pääsee hammaslääkäriin ja kuntia, joissa ei pääse. Joissakin saa fysioterapiaa, joissakin ei saa. Joissakin osataan lastensuojelu, joissakin ei osata. Nyt kaikki muuttuu ison suuralueen vastuulle. Silloin täytyy järjestää koko alueelle samalla tavalla palvelut, toimitusjohtaja Aki Lindén HUS-kuntayhtymästä arvioi Ylen aamu-tv:ssä torstaina.
Suomessa on tällä hetkellä parisataa terveyskeskusta. Jokainen kunta on voinut järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut omalla tavallaan.
– Nyt halutaan sellaista tuottajaa, joka tuottaa neuvolapalvelut, kotisairaanhoidon palvelut, lastensuojelun palvelut aina syövänhoitoon asti. Tulee tällainen integroitu tuottaja, Lindén arvioi.
"Ikivanhaa suunnitelmataloutta"
Lääkäripalveluja tuottavien yritysten edunvalvontajärjestössä Lääkäripalveluyrityksissä suhtaudutaan sote-uudistukseen hyvin epäilevästi.
– Minä väitän, että tässä uskotaan ikivanhaan suunnitelmatalouteen, joka on jo osoittautunut toimimattomaksi. Nyt me yhtäkkiä kaivamme sen taas esiin. Tavallisen kansalaisen kannalta monetkaan asiat eivät muutu miksikään. Palveluita on edelleen hankala saada, puheenjohtaja Kari Varkila Lääkäripalveluyritykset ry:stä väittää.
Hänen mielestään sote-uudistuksessa luodaan vahva julkinen monopoli.
– Nyt sementoidaan järjestelmä, jossa on yksi tuottaja. Ei ole kilpailua. Yksityinen jää kahteen rooliin, joko alihankkijaksi tai omin varoin käytettäväksi vaihtoehdoksi, Varkila arvioi.
HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja Aki Lindén jakaa Varkilan näkemyksen, että yksityisten palveluntarjoajien rooliksi muodostuu alihankkijuus tai itsemaksavien asiakkaiden hoitaminen.
– Voihan tämä silti avata ihan uusia mahdollisuuksia yksityiselle sektorille. Se riippuu hyvin paljon alueellisesta tuottajakuntayhtymästä, Lindén huomauttaa.
"Sote-alueelle paljon mahdollisuuksia"
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessori on samaa mieltä.
– Palvelun tuottajilla, palvelutuotantokuntayhtymillä on mahdollisuus käyttää yksityisiä yrityksiä aika lailla vapaasti. Ymmärtääkseni sote-alueelle, joka vastaa palvelujen järjestämisestä, jää erittäin paljon mahdollisuuksia miettiä, miten palvelutuotanto käytännössä toteutetaan. Liikkumavapaus on aika suuri, tutkimusporfessori Markku Pekurinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) arvioi.
Lääkäriyrittäjät näkevät asian toisin.
– Tämä ankkuroi järjestelmän, jossa taustalla on kunnallisia päättäjiä, joitakin viisaita, jotka käyttävät valtaa ja päättävät. Mikään ei siinä suhteessa tule parantumaan, eikä muuttumaan, puheenjohtaja Kari Varkila Lääkäripalveluyritykset ry:stä uskoo.
– Tässä ei ole kilpailutuksen hyödyntämistä. Siellä on yksi taho, jolla on rahaa. Se sanoo: "Mä annan sulle sata rahaa, tee sillä." Toinen sanoo: "En pysty tekemään." Se leikkaa palveluja.
Sote-uudistuksen rakenteen on määrä valmistua vuoden 2017 alkuun mennessä. THL:n tutkimusprofessori ei usko, että silloin tapahtuu asiakkaan näkökulmasta paljonkaan. Uuden järjestelmän vaikutukset alkavat näkyä vuonna 2020.
– Ajatellaan vaikkapa vaativaa syövän hoitoa. Se on järkevää, että se on yhdessä paikassa, missä on sädehoitolaitteet ja muut. Palvelut ovat laadukkaita, ja ne keskitetään, Aki Lindén HUS-kuntayhtymästä huomauttaa.