Maailman rehtorijärjestön puheenjohtajaksi kesällä valittu Ari Pokka haluaa uudistaa suomalaisen koulun perin pohjin. Pokan omassakin koulussa, jyväskyläläisessä Cygnaeus-lukiossa, opetetaan hyvin, mutta vääriä asioita. Rehtorin mukaan syy ei ole vain opettajissa vaan ennen kaikkea opetussuunnitelmassa.
Yhdessä oppimiselle pitäisi raivata paljon enemmän aikaa kuin meillä tällä hetkellä on.
- Opetussuunnitelma on pullollaan tavaraa, jotka opettajien pitäisi kursseilla opettaa ja vaikka siellä viisas opettaja valitseekin materiaalin, niin siitä huolimatta tietoa on äärettömän paljon.
Opettajien aika kuluu tietojen opettamiseen, eikä taitojen opettamiselle jää aikaa.
- Pitäisi keventää opetussunnitelmia, kouluttaa uutta opettajakuntaa taitojen opettamiseen ja voisi ehkä ajatella, että yhdessä tekemiselle ja yhdessä oppimiselle pitäisi raivata paljon enemmän aikaa kuin meillä tällä hetkellä on, Pokka summaa.
Kokeet pitävät yllä pänttäämistä
Osaltaan tietojen pänttääminen johtuu perinteisestä oppimisen arvioinnista. Kokeissa mitataan ensisijaisesti oppilaiden tietämystä, eikä yksikään opettaja halua, että oppilas reputtaa vain sen takia, ettei hänelle ole opetettu kurssiin sisältyviä tietoja.
Esimerkiksi meillä Cygnaeus-lukiossa useampi kuin joka kolmas päivä on koepäivä.
- Suomessa ei ole kansallisia testejä, mutta itse asiassa testaamme oppilaita todella paljon. Olen huvikseni laskenut, että esimerkiksi meillä Cygnaeus-lukiossa useampi kuin joka kolmas päivä on koepäivä.
Pokan mukaan ylioppilastutkinnon uudistaminen on avain asemassa opetuksen kehittämisessä.
- Ylioppilastutkinnolla on todella vahva ohjaava asema suomalaisessa koulujärjestelmässä ja erityisesti lukiossa. Näkisin, että tutkinnon pitäisi testata entistä enemmän taitoja, jopa yhdessä oppimisen taitoja. Tämmöisessä yksilökokeessa se on tietysti merkittävä haaste.
Taidot Pisa-puntariin?
Miksi sitten koulussa pitäisi oppia ensisijaisesti taitoja eikä tietoja. Työelämän takia.
- Tämän päivän työelämän taidot ovat aika pitkälti sosiaalisia taitoja, yhdessä tekemisen taitoja ja verkostoitumisen taitoja, Ari Pokka huomauttaa.
Pokan mukaan myös Pisa-tutkimusta ollaan muokkaamassa siten, että oppilaiden tietotason sijasta vertaillaan oppilaiden taitoja.
- Ja väittäisin, että Suomella saattaa käydä siinä vertailussa hieman eri tavalla kuin vertailussa, että miten paljon tietoja on koulussa opittu.
Teknologia ei itseisarvo
Tulevaisuudessa tarvittavia taitoja ei opita sellaisessa koulussa, missä opettaja on ainoa joka opettaa ja jokainen puurtaa itsekseen.
30 ihmistä istuu läppärit edessä ja etsii tietoa. Siihen koulun aika on aivan liian arvokasta.
- Kun ulkomaalaiset opetusalan ammattilaiset ovat käyneet tutustumassa suomalaiseen koulujärjestelmään, he ovat ihmetelleet kahta seikkaa: opettajan erittäin merkittävää roolia oppimisessa ja tietotekniikan vähäistä käyttöä, kertoo Pokka.
Pokka on samaa mieltä myös siitä, että suomalaisissa kouluissa pitäisi hyödyntää enemmän teknologiaa - kunhan se tehdään järkevästi. Pelkästä teknologiasta ei suomalaisen koulun tulevaisuus ole kiinni.
- Haluaisin, että uusi koulu olisi sosiaalinen paikka, jossa opittaisiin paljon sosiaalisia taitoja. Ei niinkään sellainen, että 30 ihmistä istuu läppärit edessä ja etsii tunneilla tietoa. Siihen koulun aika on aivan liian arvokasta.