Kyselyssä yrityksiltä kysyttiin muun muassa, missä tehtaat sijaitsevat ja miten niiden oloja valvotaan. Kysely tehtiin kahdelletoista yritykselle, joista kaikki vastasivat. Mukana oli muun muassa Stockmann, Kesko ja Marimekko. Kyselyn tuloksia voit tarkastella täällä tai ladata ne omalle koneellesi täältä.
Suurin osa kyselyyn vastanneista yrityksistä tukeutuu alihankintatehtaidensa olojen kehittämisessä kansainväliseen BSCI-järjestelmään. BSCI:n tarkastuksilla seurataan esimerkiksi niin sanottujen riskimaiden tuotantotehtaiden työoloja. Riskimaihin kuuluvat muun muassa Kiina, Bangladesh ja Turkki.
Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala näkee suurimpana ongelmana sen, että BSCI edellyttää valvomaan ainoastaan tuotantoketjun loppupäätä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yritysten ei tarvitse valvoa sitä, mistä langat ja vaikkapa vetoketjut tulevat. Riittää, että tarkastusten kohteena on se tehdas, jossa lopullinen tuote kursitaan kasaan.
- Suomalaiset yritykset eivät yleensä tiedä, mitä koko arvoketjussa tapahtuu, Vartiala sanoo.
- Mitä kauemmas alihankintaketjussa mennään, sitä enemmän riskejä löytyy. Siellä jää mahdollisesti satoja tehtaita valvomatta.
A-studio: Stream pyysi yrityksiltä myös listaa alihankintatehtaista, mutta ainoastaan SOK toimitti sellaisen ja Stockmannin omistamalta Lindexiltä lista löytyy valmiiksi verkosta. Muut yritykset kieltäytyivät kertomasta tehtaitaan yrityssalaisuuteen vedoten tai sivuuttivat koko pyynnön. Vastuullisuussuunnitelmissaan osa yrityksistä kuitenkin liputti tuotantoketjun avoimuuden puolesta.
Yritykset sallivat, mutta eivät tue ay-liikkeitä
Yhtenä vaatetehtaiden työntekijöiden oikeuksien kulmakivenä kansalaisjärjestöt pitävät mahdollisuutta järjestäytyä. Kyselyyn vastanneiden mukaan heidän tehtaillaan on järjestäytymismahdollisuus. BSCI edellyttää sitä, mutta Vartialan mukaan se ei riitä.
- BSCI kyllä sallii järjestäytymisen, mutta se ei millään tavalla edistä sitä. Esimerkiksi Bangladeshissa järjestäytyminen on naistyöntekijöille käytännössä mahdotonta. Kiinassa demokraattinen järjestäytyminen ei ole lainkaan mahdollista, koska se on valtion hallinnassa, kertoo Vartiala.
Huolestuttavimpana Vartiala näkee tilanteen niiden yritysten kohdalla, joilla ei ole edes BSCI:n kaltaista ulkopuolista valvontaa. Kyselyyn vastanneista niitä olivat Texmoda, Halonen, Turo Tailor ja M.A.S.I. Company, tosin jälkimmäisen vaatteista 90% tehdään Suomessa.
- Semmoinen omavalvonta ei toimi. Vaikka BSCI:ssä on puutteensa, on se paljon uskottavampi kuin pienten yritysten omat viritelmät.
Vaikka suomalaisyritykset voisivat Vartialan mielestä tehdä tehtaiden olojen kohtentamisen eteen enemmänkin, positiivisena hän näkee sen, että kaikki vastasivat kyselyyn.
- Vaikka toimenpiteet ovat olleet monille yrityksille vuodesta toiseen samat, niin asenteet ovat silti muuttuneet, Vartiala kehaisee.
Firmojen motiivit yritysvastuun kehittämiselle herättävät Vartialassa kuitenkin epäilyksiä.
- Yritykset yrittävät saada vastuullisuuden kuntoon niin, että siitä voidaan viestiä kuluttajalle, mutta onko yrityksillä oikeasti kunnianhimoa muuttaa asioita riskimaissa? Siitä en ole aina niin varma, Vartiala pohtii.
Suomalaisten tehtaissa ei kuolemantapauksia
Tänä vuonna on uutisoitu useista tehdasonnettomuuksista Aasian maissa. Huomion keskipisteeksi on noussut erityisesti Bangladesh. Maassa on kuollut tänä vuonna noin 1200 ihmistä, joista noin tuhat tuhoisassa Rana Plazan romahduksessa.
Yhdenkään suomalaisyrityksen tehtaalla ei kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan ole yhtään kuolemaan johtanutta tapaturmaa. Vartiala pitää vastausta uskottavana ainakin rakennusturvallisuuden osalta.
- Niiden tehtaiden tapaturmat, jotka ovat BSCI:n piirissä, tiedettäisiin. Sitä sen sijaan ei voi tietää, mitä alihankkijoiden alihankkijoiden tehtailla tapahtuu.
Vartiala kuitenkin huomauttaa, että BSCI-tarkastuksissa ei valvota rakennusten turvallisuutta.
A-Studio: Stream keskustelee vaatteiden eettisyydestä ja yritysten vastuusta tuottajamaiden työoloista perjantaina 18.10. Studiossa vieraina Stockmannin viestintäjohtaja Nora Malin, Tekstiili- ja muotialat Ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen viestintäpäällikkö Jukka Pääkkönen. Osallistu: Twitterissä #a_stream ja Facebookissa.