Ähtärin eläinpuiston intendentti Mauno Seppäkoski on tuohtunut kuumana vellovasta susikeskustelusta. Yksi keskusteluissa sitkeästi elävä väite on, että eläintarhat ja -puistot vapauttaisivat ylimääräisiä susia takaisin luontoon.
- Kaikki tällaiset huhut torjutaan välittömästi. Meidät yhdistetään tähän vouhotukseen esimerkiksi Perhon salakaatojen yhteydessä. Viimeksi eilen tuli yhteydenottoja, että tulkaa nyt esiin, tehän teette näitä. Iso ei ja piste, jyrisee Mauno Seppäkoski.
- Eläintarhasta ei millonkaan sijoitella eläimiä huithait minnekään, vaan kaikki siirrot ovat ohjattuja eläintarhojen välillä. Jos tekisimme luvattomia siirtoja, joita meidän on väitetty tekevän, niin menettäisimme luvat välittömästi, Seppäkoski jatkaa.
Eläinten lisääntymistä säännellään
Eläinten elämä pyritään saamaan tarhaoloissakin mahdollisimman luonnolliseksi. Uusista tarhoihin syntyvistä poikasista iloitaan. Kasvaessaan ne jäävät joko omaan eläintarhaan tai saavat kodin muissa eläintarhoissa. Luontoon niitä ei päästetä.
- Jos syntyville poikasille ei ole sijoituspaikkaa toisessa eläintarhassa, ne lopetetaan. Eläintarhat eivät tehtaile eläimiä, sanoo Mauno Seppäkoski.
- Ähtärissä susilla on lisääntymisen estävä implantti nahan alla. Meidän kuuden suden laumassamme on tällä hetkellä neljä urosta, joille kaikille on tehty vasektomia eli siementiehyeiden katkaisu. Laumakäyttäytyminen on aivan normaalia, mutta lisääntymistä ei tapahdu, Seppäkoski sanoo.
Tarhaeläinten lisääntymisen sääntely kuuluu eläintarhaelämään.
- Eläinten ehkäisy on tätä päivää ja ollut käytössä jo pitkälti toistakymmentä vuotta, Mauno Seppäkoski painottaa.
Susipelot juontuvat punahilkkasatuihin asti
Susi- ja petokeskustelussa yleisemminkin leiskuvat tunteet. Kaikki keskusteluun osallistuvat eivät todennäköisesti ole susia luonnossa nähneetkään tai tunne sen käyttäytymistä.
- Susipelot ruokkivat sellaisia mielikuvia, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Metsästäjät olisivat innokkaasti vähentämässä susia ja on hyvä, että häirikkösusia poistetaan. Sudet kesyyntyvät kun ne liikkuvat asutusten lähellä, arvelee intendentti Mauno Seppäkoski.
- Kyllä suden huono maine lähtee jo punahilkkasadusta, Mauno Seppäkoski päättää.