Suomen toinen puoli on pahasti sairas – menesty, niin pelastut

Erilainen sairastavuus on jakanut Suomea jo toistasataa vuotta. Sairain väki on aina asunut idässä ja koillisessa, tervein lännessä ja lounaassa.

– Alueiden välisen erot muuttuvat hitaasti. Joskus erot ovat olleet loivemmat, joskus jyrkemmät. Eri aikoina on voinut myös olla eri sairauksia. Yleishavainto on kuitenkin pysynyt samana, kertoo THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen.

THL:n tuoreet tilastot kertovat, että Suomen sairain yli 50 000 asukkaan kaupunki on Kotka, toiseksi sairain Kuopio. Terveintä väkeä asuu Espoossa ja Helsingissä.

Maakunnittain tarkasteltuna terveimmät asukkaat ovat Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla, sairaimmat Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Palkankorotus tuo hyvinvointia

Sairastavuuteen vaikuttavat muun muassa alueen työllisyystilanne sekä koulutus- ja tulotaso. Monet terveysriskit ja sairaudet kasaantuvat vähemmän koulutetuille, pienituloisille ja pitkäaikaistyöttömille.

Itä ei ole perinteisesti ollut yhtä vaurasta aluetta kuin Länsi- ja Lounais-Suomi. Yksilötasolla muutto esimerkiksi Kotkasta Espooseen ei Koskisen mukaan tee ihmisestä terveempää.

– Jos ammatti ja tulot pysyvät samoina eivätkä elintavat ja tapa käyttää terveyspalveluja muutu, tuskin terveyskään muuttuu.

Jos elämässä kuitenkin tapahtuu samaan aikaan muita muutoksia, tilanne on jo paljon valoisampi.

– Tutkimukset viittaavat siihen, että urallaan etenevien terveydentila poikkeaa niistä, jotka eivät etene urallaan. Kun talousahdinko korvautuu hyvinvoinnilla, mukana tulevat todennäköisesti myös terveemmät elintavat.

Lapsena syöty ruoka vaikuttaa pitkään

Koskinen muistuttaa, että tulotason kohoaminen ei itsestään paranna terveydentilaa vaan siihen tarvitaan muita mekanismeja.

– Kun on enemmän rahaa, voi syödä terveellisemmin, harrastaa mieluista liikuntaa ja hankkia paremman asunnon. Kun elämässä on asiat hyvin, ihminen on kiinnostuneempi terveydentilastaan kuin silloin, kun kaikki potkii päähän.

Elintavoista etenkin tupakointi sekä alkoholin runsas käyttö lisäävät sairastumista. Maantieteelliset erot elintavoissa eivät ole enää yhtä jyrkät kuin aiemmin.

– Erot kuitenkin näkyvät sairastavuudessa pitkään. Lapsuuden ruokatottumuksista voi jäädä jälkiä vuosikymmenten päähän. Etenkin rasvojen käyttö voi vaikuttaa sairastavuuteen myöhemmin, Koskinen toteaa.

Huonot geenit

Elintavat eivät kuitenkaan selitä kaikkia eroja.

– Itä-Suomen osalta on vahvoja viitteitä siihen suuntaan, että väestön geneettisessä taustassa on eroja. Ne voivat jossakin määrin vaikuttaa siihen, että joitakin tauteja on idässä enemmän kuin lännessä. Elintavoilla ja -oloilla on kuitenki isompi merkitys.

Itä- ja Pohjois-Suomessa esiintyy enemmän sepelvaltimotautia, aivoverisuonien tauteja, tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä mielenterveyden häiriöitä kuin läntisessä Suomessa.

Alkoholinkäytön erot eivät kulje yhtä johdonmukaisesti.

– Alkoholikuolleisuus on suurinta Kymenlaaksossa, mutta myös esimerkiksi Päijät-Hämeessä on maan keskitasoa suurempi alkoholikuolleisuus.