Kiusaaminen on tyypillistä etenkin kunnan ja valtion naisvaltaisilla aloilla, kuten terveydenhuollossa, sosiaalialalla ja opetustoimessa.
- Vaikka työpaikoilla on luotu hyvän kohtelun pelisäännöt työpaikkakiusaamisen ehkäisemiseksi, tilanne ei ole juurikaan kohentunut, Pehrman kertoo.
Pehrman on tarkastellut väitöstutkimuksessaan, miten sovittelu toimii työyhteisön kiusaamistilanteissa. Tutkimuksessa on selvitetty myös sitä, millaista johtajuutta sovitteleva ratkaisutapa edellyttää.
Tutkimuksesa selvisi, että sovittelu soveltuu työyhteisöjen riitojen ratkaisumenetelmäksi hyvin. Pehrmanin tutkimassa neljässätoista tapauksessa yhdessätoista saatiin aikaan sovinto sovittelun avulla.
- Tilannetta parantaa jo pelkkä avoin keskustelu ja konfliktin ottaminen esille niin, että riitelijät ymmärtävät riidan syyt ja taustat. Konfliktit saattavat elää vuosikausia, jos niihin ei puututa heti alkuvaiheessa.
Pehrman tutki yhteensä 14 työyhteisöä, joissa soviteltiin samanaikaisesti työyhteisön olemassa olevaa riitatilannetta. Tietoa kerättiin äänitysten, videoinnin, haastattelujen, havainnoinnin ja kirjallisten kyselyjen avulla. Sovittelutapauksissa oli osallisina yhteensä 153 henkilöä kahdeksasta eri työpaikasta sekä 12 koulutettua sovittelijaa.
Pehrman on tehnyt väitöstutkimustaan Työsuojelurahaston ja Valtion Työsuojelurahaston tuella. Pehrmanin väitöskirja tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa lauantaina.