Artikkeli on yli 14 vuotta vanha

Suomi lopetti häkkikanalat, monet maat niskoittelevat

Tämän vuoden alusta häkkikanalat on kielletty koko EU:n alueella. Noin puolet EU-maista ei kuitenkaan noudata uutta häkkidirektiiviä. Suomi noudattaa, ja moni munantuottaja on joutunut lopettamaan toiminnan.

Virikehäkkikanala on EU-direktiivin mukainen minimitaso kanojen pidolle.
Kuva: Yle
  • Markus Tiittula

Tämän vuoden alussa vanhanmalliset häkkikanalat kiellettiin koko EU:n alueella. Noin puolet EU-maista ei kuitenkaan noudata uutta häkkidirektiiviä, vaikka siirtymäaikaa oli peräti 12 vuotta. Laitonta tuotantoa harjoittavien maiden joukossa on suuria kananmunantuottajia, kuten Ranska, Italia, Espanja ja Puola.

Peräti kolmetoista EU-maata on laiminlyönyt uudet säädökset, joiden mukaan muniville kanoille on tarjottava mahdollisuus lajinomaiseen käyttäytymiseen. Vuoden alusta kananmunia on saanut tuottaa vain virikehäkeissä ja lattia- ja luomutuotannossa. Suomalaisten tuottajien ja alan etujärjestön mielestä säädösten lepsu valvonta vääristää kilpailua.

Kilpailu vääristyy

Suomessa kauppojen hyllyiltä löytyy vain kotimaisia munia. Teollisuuden raaka-aineena, munamassana tänne saattaa kuitenkin kulkeutua esimerkiksi Puolassa laittomissa häkeissä halvalla tuotettuja munia. Samaan aikaan suomalaiset tuottajat yrittävät saada kananmunista korkeampaa hintaa, koska vuoden alussa voimaan tulleen direktiivin noudattaminen on tuonut merkittäviä lisäkustannuksia.

- Eihän tämä reilulta tunnu. Kyllä sitä toivoisi, että kaikki olisivat samalla viivalla, kommentoi somerolainen maatilayrittäjä Lassi Palander, jonka laajennetussa ja uudistetussa kanalassa on yli 14 000 kanaa.

Kolmasosa lopetti toiminnan

Suomessa kolmasosa kananmunantuottajista lopetti toimintansa, koska uudet säädökset vaativat isoja investointeja. Jäljelle jääneet noin 300 tilaa käyttivät uusiin häkkeihin ja laitteisiin yhteensä 60 miljoonaa euroa.

- Olemme pettyneitä, että uudistus ei ole edennyt toivottua vauhtia. Ne jäsenmaat, jotka ovat huolehtineet direktiivin toimeenpanosta, toivovat, että komissio ottaisi asian vakavasti, sanoo MTK:n asiantuntija, eläinlääkäri Leena Suojala.