Suomi on kuulunut lähes koko EU-jäsenyytensä ajan unionin nettomaksajiin. Suomi on siis tilittänyt EU:n toimintaan enemmän rahaa kuin on sieltä saanut vaikkapa tutkimukseen, erilaisiin hankkeisiin tai maaseudun tukemiseen.
Vuosina 2000 - 2006 Suomi maksoi EU:lle yhteensä runsaat 300 miljoonaa euroa enemmän kuin sai takaisin. Sen jälkeen EU:lle vuosittain maksettava osuus on kasvanut rajusti.
Esimerkiksi tänä vuonna Suomen ennustetaan maksavan EU:n kassaan noin 630 miljoonaa euroa enemmän kuin sieltä saa. Ensi vuonna summa on arviolta 720 miljoonaa euroa. Se olisi saman verran kuin Suomessa kuluu esimerkiksi poliisitoimeen tai ammattikoulutukseen vuodessa.
Me maksamme hiukkasen yli sata euroa per henkilö per vuosi siitä, että ihmiset, tavarat, palvelut ja raha liikkuvat vapaasti Euroopan unionin alueella ja siitä, että me olemme osana arvoyhteisöä nimeltä Euroopan unioni.
Jos lasketaan koko tämän vuosituhannen nettomaksut yhteen, tulee Suomi maksaneeksi EU:n budjettiin 3,6 miljardia euroa enemmän kuin sieltä on palautunut. Valtaosa summasta on kertynyt aivan viime vuosien aikana.
"Maksuosuuden kasvuun varauduttava"
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) perustelee Suomen nettomaksuosuuden kasvamista entistä laajemmalla unionilla.
- EU:ssa on enemmän ja köyhempiä jäsenmaita kuin silloin, kun meistä tuli jäseniä. Minun mielestäni meidän kannattaa varautua siihen, että nettomaksuosuus kasvaa tulevaisuudessakin. Se tulee olemaan yli sata euroa per henkilö per vuosi, Stubb sanoo.
Hänen mukaansa Suomi saa myös vastinetta satojen miljoonien eurojen vuotuiselle nettomaksulleen.
- Siitä on meille hyötyä. Me maksamme hiukkasen yli sata euroa per henkilö per vuosi siitä, että ihmiset, tavarat, palvelut ja raha liikkuvat vapaasti Euroopan unionin alueella ja siitä, että me olemme osana arvoyhteisöä nimeltä Euroopan unioni.
Edessä tiukat neuvottelut
Neuvottelut EU:n rahoituksesta seuraavalle seitsemän vuoden kaudelle alkavat torstaina ja neuvotteluista povataan vaikeita. EU-komissio on esittänyt vuosien 2014-2020 rahoituskehykseksi 1 120 miljardia euroa. Suomen esitys on 990 miljardia.
Jos komission esitys menee läpi, nousevat Suomen maksut entisestään. Alexander Stubb toivoo Suomen nettomaksuosuuden pysyvän kuitenkin viime vuosien tasolla eikä ylitä miljardia euroa.
- Me yritämme minimoida nettomaksuosuutemme. Toivomme, että se asettuu noin 500 - 600 miljoonaan euroon vuodessa, eli siihen samaan lukuun, joka meillä on ollut viimeiset kaksi vuotta, hän sanoo.
Eurooppaministeri ennakoi neuvotteluista hankalia, mutta uskoo valmista syntyvän tulevan viikonvaihteen aikana 75 prosentin varmuudella.
- EU:n budjettipöydän ympärillä istuu 27 jäsenmaata ja kaikki haluavat mahdollisimman paljon itselleen. Varmasti tulee muutaman päivän ja yön neuvottelut, mutta niihin ollaan varauduttu - kunto on sen verran kova.
Stubbin mielestä vakuusvaatimukset eivät ole vaikeuttaneet Suomen neuvotteluasemaa. Hän uskoo niiden päin vastoin toimivan vipukeinona paremman lopputuloksen saamiseksi.
Kävi neuvotteluissa mitä tahansa, Suomen rooli nettomaksajana säilyy myös tulevina vuosina.
Britannia ja Tanska uhanneet käyttää veto-oikeutta
Britannia ja Tanska ovat uhanneet käyttää veto-oikeuttaan, kun EU:n rahoituksesta päätetään. Tanska vaatii, että sen maksuosuutta leikataan miljardilla kruunulla eli noin 134 miljoonalla eurolla.
Eurooppaministeri Nicolai Wammen on hakenut viime päivinä tukea Tanskan maksuosuuden pienentämiselle muun muassa Ranskasta. Ranskan eurooppaministeri Bernard Cazeneuve kuitenkin vastasi Wammenille, ettei Ranska tue Tanskaa sen vaatimuksessa.