Kaartisen väitöksen mukaan susi voi vallata alaa nopeasti, koska se myös lisääntyy hyvin. Tutkimuksesta on hyötyä esimerkiksi susikannan hoidon suunnittelussa.
- Tutkimustani voidaan hyödyntää siten, että otetaan huomioon, mitä muutoksia susikannassa on tapahtunut 1960-luvulta ja katsotaan, onko tullut muutoksia siihen, miten sudet liikkuvat, miten susi reagoi ihmistoimintoihin, mitä susi tarvitsee ympäristöstään voidakseen levittäytyä Suomessa tasaisemmin kuin se nyt on tehnyt, Kaartinen kertoo.
Susi näyttää elinvoimaiselta. Onko se vielä uhanalainen?
- Tähän en puutu tutkimuksessani, mutta parina viime vuonnahan susikanta on RKTL:n tilastojen mukaan lähtenyt laskuun, joten ei voida sanoa, että susikanta olisi Suomessa täysin turvassa, vaan sen suojelun kanssa pitää tehdä töitä jatkuvasti.
Suden tottumista ihmiseen tutkittava lisää
Väitöksestä selviää myös, että susi karttaa ihmisen toiminnan merkkejä valitessaan reviiriä ja pesäpaikkoja. Se saattaa silti tottua ihmiseen.
- Erittäin hyvä tutkimuksen aihe olisi, onko niiden susien käytös muuttunut, jotka ovat muuttaneet Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta eteläisempään Suomeen, jossa ihmisasutusta on vielä tiheämmässä. Olisi todella mielenkiintoista tietää, onko susien käytös ihmistä kohtaan muuttunut näin lyhyessä ajassa. Omassa väitöskirjassani tutkin enimmäkseen Kainuun susia, ja Etelä-Suomen susista sekä niiden liikkeistä on vasta vähän tietoa.
Salla Kaartisen väitös Suden (Canis lupus) tilankäyttö ja habitaatinvalinta ihmisen muokkaamassa ympäristössä Suomessa tarkastetaan lauantaina 2.4. Oulun yliopistossa.