Suomalaisilla on tulevaisuudessa millä mällätä. Suomessa on kansainvälisesti vertaillen vain hyvin vähän sellaisia kotitalouksia, joille ei ole kertynyt minkäänlaista varallisuutta. Suomalaisten varallisuus on kuitenkin lähes aina kiinni asunnoissa. Asunnon omistaa kaksi kolmesta suomalaistaloudesta.

Vuosien 1988-2009 välisenä aikana suomalaiskotitalouksien varallisuus kasvoi reaalisesti 107 prosenttia. Tilastokeskuksen tuoreimpien, vuodelta 2009 olevien tilastojen mukaan, kotitalouksilla oli varallisuutta keskimäärin 192 060 euroa.

Eniten varallisuutta on Etelä-Suomessa, jossa kotitaloutta kohti varallisuutta vuonna 2009 oli 217 700 euroa. Vähiten varallisuutta, hieman alle 150 000 euroa, on Itä- ja Pohjois-Suomen kotitalouksilla.

Jokainen sukupolvi pesee edellisen vauraudessa

Suomalaisten varallisuus jakautuu nuoriin ja vanhoihin. Monilla nuorilla aikuisilla varallisuutta on tällä hetkellä paljon, mutta niin on velkaakin. Osalla nuorten perheiden kotitalouksista velkaa on varallisuuteen nähden jopa huolestuttavan paljon.

On nähty jo pitkään, että suurten ikäluokkien lapset tulevat samaan ennennäkemättömän suuria perintöjä.

- Mika Kuismanen

Vanhemmilla ja asuntovelattomilla suomalaisilla on puolestaan tällä hetkellä huomattavan paljon nettovarallisuutta.

- Varallisuuden määrä tulee edelleen nousemaan. Tulevat sukupolvet ovat vauraampia kuin edelliset. Perinnönjätön seurauksena varallisuus kumuloituu. On nähty jo pitkään, että suurten ikäluokkien lapset tulevat samaan ennennäkemättömän suuria perintöjä, sanoo valtiovarainministeriön suhdanneyksikön päällikkö Mika Kuismanen.

VM:n Kuismanen muistuttaa, että varallisuus ja kuluttaminen käyvät käsi kädessä. Siitä seuraa talouskasvua, kun suomalaiset kuluttavat enemmän.

Harvoilla rikkailla suuri osa Suomen varallisuudesta

Suomen varakkaimmalla kymmenyksellä oli vuonna 2009 hallussaan lähes 40 prosenttia suomalaisten bruttovaroista. Tilastokeskuksen mukaan Suomen varakkaimman kymmenyksen kotitalouksilla oli varallisuutta keskimäärin 756 380 euroa. Vastaavasti vähävaraisimmalla kymmenyksellä varallisuutta oli keskimäärin 590 euroa.

Vertailun vuoksi Saksassa kymmenellä prosentilla varakkaimmista saksalaisista oli hallussaan reilusti yli puolet maan nettovarallisuudesta. Vastaavasti peräti puolella saksalaisista yhteen laskettu nettovarallisuus ei yllä kuin yhteen prosenttiin koko Saksan yksityisvarallisuudesta.

Suomalaisista kahdella kolmesta kotitaloudesta on omistusasunto ja sijoitusasuntokin 14 prosentilla talouksista. Pörssiosakkeita ja rahastosijoituksia on lähes neljällä kymmenestä. Metsääkin omistaa 13 prosenttia suomalaistalouksista.

Asunnonomistajan palkka pitkästä odotuksesta

Suomalaisten varallisuus lisääntyy ja myös monipuolistuu eläkeiän lähestyessä. Nyt yli 65 -vuotiaita on miljoona, tulevina vuosina huomattavasti enemmän. Hyvissä varoissa olevia eläkeläisiä on koko ajan enemmän.

Valtiovarainministeriön suhdanneyksikön päällikkö Mika Kuismanen muistuttaa, että suuret velat ovat keskittyneet nuoriin perheellisiin. Tämä ajanjakso elämässä on lopulta melko lyhyt.  

- Suomalaisten varallisuuden lähde on yleensä asunto. Asuntojen hintapuolella voi aina tulla hinnanpudotuksia. Ne voivat olla kohtalaisen jyrkkiäkin, mutta vaikuttavat yleensä vain lyhyellä aikavälillä, Kuismanen sanoo.

Valtiovarainministeriö ei näe lähivuosina suurta muutosta suomalaisten varallisuuskehitykseen. Pitemmällä aikavälillä sitten selviää, miten varallisuuteen vaikuttaa työikäisen väestön väheneminen. Suomalaisten varallisuuden ylläpitämiseksi voidaankin tarvita voimakasta työperäistä maahanmuuttoa.

Nyt kuumana poliittisena vääntönä oleva keskustelu vanhusten hoivapalveluista saattaa ratketa tulevina vuosikymmeninä vaurauden kautta. Valtaosa tämän päivän keski-ikäisistä kun voi halutessaan kustantaa itselleen mieleisensä vanhuspalvelut.