Nykyisten, vuonna 2007 valittujen kansanedustajien vaalirahoitusilmoitukset ovat yhä osin rempallaan. Erityisen vaikeaa kansanedustajille tuntuu olevan omien tukiryhmiensä ja tukiyhdistystensä rahalähteiden paljastaminen. Yksittäiset tukiyhdistykset ovat tukeneet ehdokastaan jopa kymmenien tuhansien eurojen könttäsummilla.
Vaalirahoitustoimikunnan puheenjohtaja Lauri Tarasti pitää nykyjamaa ongelmallisena. Suuret tukisummat herättävät kysymyksen, kuka tai ketkä häärivät sponsorointiyhdistysten taustalla.
- Suuret erittelemättömät tukisummat ovat ongelma, jota toimikuntamme kovasti pohtii. Itsekin olen koko kesän miettinyt, millaisilla pykälillä tämä asia voitaisiin korjata. Kyse on kuitenkin enemmän kiinni poliittisesta kulttuurista ja moraalista kuin pykälistä.
Vanhempi valtiomies ja entinen laillisuusvalvoja Jacob Söderman (sd.) lyö löylyä.
- Jos tukiyhdistykselle tulee yksikin lahjoitus, joka ylittää 1 500 euron rajan, se pitää erikseen mainita vaalirahoitusilmoituksessa. Tämä tulkinta ei ilmeisesti ole ollut kaikkien tiedossa eikä sitä ole valvottu.
Söderman maksoi omat vaaliviulunsa kokonaan itse. Hänen sponsorirahakertymänsä on nolla euroa.
Kolme esimerkkiä, kolme ärtyisää kansanedustajaa
Keskustan kansanedustaja Paula Sihto paljastaa vaalirahoitusilmoituksessaan kaksi suurta könttäsummaa: "Tuki puoluejärjestöiltä 45 200 euroa". "Etujärjestöiltä, säätiöiltä, yhdistyksiltä ja vastaavilta 36 280 euroa". Sihto ei mainitse edes tukiyhdistystensä nimiä.
- Meillä on toistakymmentä paikallisyhdistystä, jotka ovat antaneet vaalirahaa. Se on sellaista pienistä puroista kertynyttä rahaa.
Muistatteko, mikä on suurin saamanne summa?
- En muista, Sihto sanoo YLE Uutisille.
Sosiaalidemokraattien Pauliina Viitamies puolestaan sai Mikkelin työväenyhdistykseltä ennätysköntän, 57 300 euroa.
- Se oli aivan sitä omaa kiinteistöomaisuutta, mitä yhdistyksellämme on ollut. Olemme hyödyntäneet vuokratuottoja toimintamme tukemiseksi sekä ennen vaaleja että vaalien jälkeen, Viitamies selvittää.
Kokoomuksen Arja Karhuvaara taas sai Uudenmaan puolesta ry:ltä 25 000 euroa.
- Siinä on takana joitakin Uudenmaan alueen liikemiehiä, ja sitten siinä on takana Sjöblomien suku sen lisäksi.
Yksittäisenä tukisummana 25 000 euroa tuntuu suurehkolta. Karhuvaara kiivastuu, kun häneltä kysyy rahojen taustoista.
- Voi hyvänen aika. Olisitko sinä halunnut, että olisin jakanut sen pieniksi palasiksi ja valehdellut puolet, kuten suurin osa tekee? Jokainenhan voi kirjoittaa vaalirahoitusilmoitukseensa mitä haluaa.
Uusi laki rautalankaa
Ehdokkaiden vaalirahoitussääntöjä selkeytettiin entisestään viime toukokuussa. Uusi laki on rautalankaa, joka ei jätä tulkinnoille tilaa.
Nyt niin kunnallispoliitikkojen, kansanedustajien kuin europarlamentaarikkojenkin vaalirahoitusilmoituksia valvoo Valtiontalouden tarkastusvirasto. Ilmoituslomakkeita on selkeytetty. Lisäksi virasto voi patistaa poliitikkoja täsmentämään ilmoituksiaan uhkasakolla.
Sotku jatkunee silti.
- Ei riitä enää, että ilmoittaa vain yhdistyksen, vaan pitää mennä vielä eteenpäin ja kertoa, mistä se yhdistys on saanut tulonsa. Ja voidaan kysyä, että entäs sen jälkeen - pitääkö mennä vielä eteenpäin, Lauri Tarasti sanoo.
Eli loputon ketju pahimmillaan?
- No siinä voi olla monta porrasta - se on ihan totta.
Tarastin työryhmä selvittelee parhaillaan myös kaikkein suurinta kiistakysymystä eli koko puoluekoneistojen rahoitusta. Mietintö puoluerahoituksesta valmistuu syksyllä.