Samaan aikaan valtiovarainministeriö ja tutkimuslaitokset ennakoivat veronkorotuksia. Tutkijoiden mukaan muun muassa alennetuista arvonlisäverokannoista tulisi luopua.
Suomalaiset ovat tarttuneet hanakasti kotitalousvähennykseen. Viime vuonna etua hyödynnettiin jo noin 250 miljoonan euron edestä. Kotitalousvähennys on kuitenkin vain pieni osa tuista, joita tarjotaan suomalaisille verojärjestelmän kautta.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on saanut valmiiksi jättiurakan ja selvittänyt erilaisten verotukien määrän. Yhteensä erilaisia tukia jaettiin vuonna 2009 jo 12,9 miljardia euroa.
Joidenkin tukien poistamista harkittava
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Heikki Niskakangas arvioi, että summasta 2-3 miljardia on sellaisia tukia, joiden poistamista tulisi harkita.
- Ilman muuta joudutaan menemään läpi verotuet ja katsomaan ovatko niiden perusteet edelleen olemassa, hän sanoo.
Esimerkiksi asuntolainojen korkojen vähentäminen vie verokarhun pussista 760 miljoonaa ja asunnon myyntivoiton verottomuus 900 miljoonaa euroa vuodessa.
Urheilu- viihde ja kulttuuritapahtumille tulee tukea arvonlisäveron alennuksella, kokonaispotti vuodessa on yli 170 miljoonaa.
Samoin esimerkiksi kirjoihin, tv-lupamaksuun, majoituspalveluihin ja lääkkeisiin sovelletaan 8 prosentin arvonlisäverokantaa. Lehtien tilauksista arvonlisäveroa ei makseta ollenkaan.
Tuotteille ja palveluilla sama vero
Juuri arvonlisäveron alennukset saavat kritiikkiä tutkijoilta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Timo Rauhanen arvioi että vaihteleva vero aiheuttaa byrokratiaa, lisää hallintokuluja ja asettaa yrityksiä eriarvoiseen asemaan. Hänen mukaansa parasta olisi säätää kaikille tuotteille ja palveluille sama vero.
- Jos alennetut verokannat poistettaisiin, niin vakioverokantaa voitaisiin alentaa 19,5 prosenttiin, hän arvioi.
Rauhasen mukaan arvonlisäveron alennuksista luopuminen ei aiheuttaisi myöskään merkittäviä muutoksia tulonjakoon.
Hetemäen ryhmältä odotetaan ehdotuksia
Valtiovarainministeriö esittelee valtiontalouden kestävyysvajetta. Keskeinen viesti on, että lähivuosina julkisia tuloja pitäisi kasvattaa 12 prosenttia tai karsia menoja saman verran.
Varsinaisia ehdotuksia verouudistuksista odotetaan alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmältä, jolle on annettu aikaa kuluvan vuoden loppuun.
Professori Heikki Niskakangas arvioikin, että seuraavien eduskuntavaalien alla käydään tiukkaa verodebattia. Nähtäväksi jää, halutaanko julkista taloutta hoitaa karsimalla jopa vuosikymmeniä käytettyjä ja monille mieleisiä veroetuja.