Japanin julkisen velan ennakoidaan olevan ensi vuonna kaksi kertaa suurempi kuin maan bruttokansantuote. Velkaa kasvattavat hallituksen yritykset ostaa maa ulos talousvaikeuksista: hallitus on lisännyt julkisia menoja, vaikka verotulot ovat vähentyneet, ja sosiaalikulut ovat lisääntyneet väestön ikääntymisen vuoksi.
Jos hallitus ei laske markkinoille uusia joukkovelkakirjalainoja, Japania uhkaa konkurssi vuonna 2011, sanoo Dai-ichi Life Research -instituutin pääekonomisti. Tammikuussa luottoluokittaja Standard & Poor's uhkasi, että se saattaa alentaa Japanin luottoluokitusta. Tämä lisäisi Japanin kuluja, koska lainasta maksettava korko nousisi.
Kotimarkkinat pitäneet pinnalla
Toistaiseksi maata ovat pitäneet pinnalla kotimaiset velkakirjamarkkinat. Esimerkiksi valtava Japanin postipankki on ostanut hallituksen liikkeelle laskemia velkakirjoja. Tämä mekanismi on kannatellut Japanin taloutta 1990-luvulta asti, jolloin maan osakemarkkinat romahtivat.
Toistaiseksi Japanin uskotaan kykenevän maksamaan velkansa, sillä ylijäämäinen vaihtotase vähentää ulkomaista velkaa. Lisäksi Japanin tukena ovat yksityisen sektorin säästöt.
Asiantuntijat kuitenkin varoittavat: vaikka on varsin epätodennäköistä, että Japani ajautuisi samanlaiseen tilanteeseen kuin Kreikka, tällaisen riskin laukeamisella olisi tuhoisat vaikutukset. Asiantuntijat kyseenalaistavatkin sen, miten kauan Japani voi talouspolitiikassaan tukeutua julkisen velan kasvattamiseen.
Asiantuntijat eivät osaa sanoa, milloin Japanin velkakirjamarkkinat romahtavat, jos ne ovat romahtaakseen. Toistaiseksi täsmällisin arvio on se hetki, kun markkinoiden usko Japanin kykyyn huolehtia velastaan hupenevat.
Japanin talous romahti 1990-luvulla, kun maan kuplatalous puhkesi. Tästä seurasi vuosia kestänyt hintojen lasku ja taloudellinen taantuma. Vaikka maan talouden tila on kohentunut, talouskasvu on heikolla pohjalla muun muassa korkean julkisen velan ja heikon kotimaisen kysynnän vuoksi.
Pääministeri Yukio Hatoyaman keskusta-vasemmistolainen hallitus aikoo kertoa kesäkuussa yksityiskohtia uudesta talousstrategiastaan. Tässä vaiheessa tiedetään, että tavoitteena on nostaa vuotuinen talouskasvu kahteen prosenttiin parantamalla suhteita muuhun Aasiaan ja keskittymällä muun muassa ympäristöön, terveyskysymyksiin ja turismiin.