Kreikassa on miljoona työtöntä. Työttömyysprosentti on 16, nuorilla 30. Velkaa valtiolla on 330 miljardia euroa, ja lisää rahaa tarvitaan lainanmaksuun. Vuosi sitten myönnetty euromaiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n 110 miljardin euron apupaketti ei riitä.
EU-asioihin perehtyneen valtiovarainministeriön virkamiehen Martti Salmen mukaan kreikkalaisten olisi jo syytä hyväksyä, että liki pyhänä pidettyyn valtion omaisuuteen on kajottava. Valtion omaisuuden arvo on likipitäen sama kuin 330 miljardin euron velkavuoren.
Sen sijaan velkasaneeraukseen ei euroalueella hevin ryhdytä, koska saneerauksesta herkästi kehkeytyy ns. shokkiaalto, Salmi huomauttaa. Jos sijoittaja kerran menettää luottamuksensa euroalueella, se ei pian palaudu.
Kreikan suuri ongelma on tehoton veronkanto. Salmen mukaan viranomaiset, joiden kontolle kuuluu rahanpesun ehkäisy, ovat todenneet, että jopa nunnat siirtävät varojaan ulkomaille. Tässä Kreikka kaipaa kulttuurin muutosta, Salmi katsoo.
Tietokirjailija Matti Ylönen puolestaan huomauttaa Ykkösaamussa, että paitsi verotuksen tehottomuus ja suuren valtion omaisuuden säilöminen, myös hallituksen säästöohjelma on lamauttanut kreikkalaisten kotimaista kysyntää, jolloin talouskasvu ei pääse vauhtiin.
Ylönen arvostelee Kansainvälisen valuuttarahaston suosimaa leikkauspolitiikkaa, jonka tulokset hänen mukaansa ovat heikot. Ylösen mukaan IMF:llä on taipumus yliarvioida toimiensa teho.
Kansainvälisessä verotuksen oikeudenmukaisuutta ajavassa järjestössä toimiva Ylönen korostaa, että rahan häipymisen takana ovat useimmiten yritykset, eivät tavalliset kotitaloudet.