Suomen hallituksen EU-ministerivaliokunta käsitteli asiaa perjantaina ja totesi, ettei perustuslain muuttaminen ole tarkoituksenmukaista. Asia hoidetaan siis todennäköisesti tavallisen lainsäädännön tai asetusten avulla.
Erityisesti Saksa on ajanut sitä, että euromaat kirjaisivat julkisen talouden rahoitusasemaa koskevat säännöt perustuslakeihinsa. Lokakuun huippukokouksen julkilausumassa euroryhmän johtajat päättivät, että "vakaus- ja kasvusopimus saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä mieluiten perustuslain tai vastaavalla tasolla vuoden 2012 loppuun mennessä".
Jäsenmaiden pitää siis säätää kansallisia lakeja, jotka velvoittavat ne välttämään yli kolmen prosentin julkisen talouden alijäämiä, pitämään valtionvelan alle 60 prosentissa bruttokansantuotteesta, ja varmistamaan julkisen talouden kestävyyden pitkällä aikavälillä.
Koska Suomessa on vain yksi perustuslain tasoinen laki eli Suomen perustuslaki, "vastaava taso" ei Suomen tapauksessa tarkoita mitään.
Iso periaatteellinen kysymys
Vaikka julkilausumassa halutaan budjettikuri "mieluiten" perustuslakiin, Suomi ei siis aio muuttaa perustuslakiaan.
Tähän voi nähdä monia syitä. Ennen kaikkea perustuslain muuttaminen olisi iso periaatteellinen kysymys: kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun Suomi muuttaisi perustuslakiaan EU:n vaatimuksesta. Tämä olisi iso ennakkotapaus valtion itsemäärämisoikeuden kannalta.
- Valtion suvereenisuuteen kuuluu siitä päättäminen, mitä perustuslaissa säädetään ja mitä ei. Ulkopuolelta tulevat vaatimukset perustuslain sisällöstä eivät tällaiseen ajatuksen sovi, sanoo Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen.
Perussuomalaiset voisivat estää perustuslakimuutoksen
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on myös linjannut, että perustuslain muutokset pitäisi tehdä normaalissa menettelyssä, eli kertaalleen hyväksytty laki pitää vielä hyväksyä seuraavien eduskuntavaalien jälkeen uudessa eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistöllä.
Jos perustuslakia haluttaisiin muuttaa vaaditulla tavalla vuoden 2012 aikana, pitäisi muutos julistaa kiireelliseksi viiden kuudesosan eduskuntaenemmistöllä. Tämä olisi siis vastoin perustuslakivaliokunnan linjausta, ja entisestään korostaisi EU:n "saneleman" perustuslakimuutoksen poikkeuksellista luonnetta.
Lisäksi Suomessa on juuri muutettu perustuslakia, ja kynnys uusiin muutoksiin on ylipäätään korkea.
VIimeisimpänä muttei vähäisimpänä, vaadittu viiden kuudesosan enemmistö tarkoittaa, että 34 kiireelliseksi julistamista vastustavaa kansanedustajaa riittäisi estämään hankkeen. Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä on 39 kansanedustajaa.