Lahdessa moni huokaisi helpotuksesta ja pyyhkäisi kauhun hikeä otsaltaan viikko sitten perjantaina, kun taivaalta satoi pitkästä aikaa lunta. Talviurheilukisat vesisateessa on uhkakuva, jota vastaan moni on valmis taistelemaan.
– Me aloitimme lumetuksen heti joulun jälkeen. Tykitimme kaksi viikkoa taukoamatta ja saimme lunta varastoonkin, kertoo liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas Lahden kaupungilta.
Jos vesisade olisi jatkunut, kaupunki olisi turvautunut jäähalleista ajettavaan lumeen. Sitä varauduttiin hakemaan kauempaakin.
Tällä kertaa katastrofi vältettiin, mutta Lahti ei paini yksin ongelman kanssa. Kansainvälinen olympiakomitea on jo herännyt kestävään kehitykseen ja ympäristöongelmiin olympiakaupungeissa.
IPCC ilmastopaneelin keräämien tietojen mukaan moni entinen olympiakaupunki ei voisi vuosisadan puolivälissä enää järjestää vastaavia kilpailuja ilmaston lämpenemisen vuoksi.
Missä kisat on järkevää järjestää?
Lahtikin joutuu muiden talviurheilukaupunkien tapaan miettimään tulevaisuuttaan.
– Nyt tapahtumaa uhannut lumen puute kuvaa osaltaan sitä, mikä tilanne on mahdollisesti muutaman kymmenen vuoden päästä. Se voi mennä koko ajan vakavammaksi, sanoo Sitran kiertotalouden johtajava asiantuntija Kari Herlevi.
MM 2017 -kisojen alla Sitra ja MM-kisajärjestäjät haastavatkin suomalaisia yrityksiä etsimään uusia ratkaisuja estämään ilmastonmuutosta ja luonnonvarojen hupenemista.
Massatapahtumilla on valtava vaikutus ympäristöön.
– Massatapahtumilla on valtava vaikutus ympäristöön. Lontoon kisoissa alettiin kunnolla miettiä, miten ruoka, liikkuminen ja asuminen hoidetaan ympäristöystävällisesti. Sitäkin pitää miettiä, mitä tapahtuu kisojen jälkeen, sanoo Herlevi.
Kaikkialla kisoja ei kannata järjestää. Herlevi ottaa esimerkikseen Mustanmeren rannalle, subtrooppiseen ilmastoon tehdyt Sotshin olympialaiset tai Brasilian jalkapallon MM-kisat.
– Brasilian kisojen piti olla kaikkien aikojen vihreimpiä MM-kisoja. Jos miettii niitä keskelle sademetsiä pykättyjä futiskenttiä, joilla ei ole ehkä paljon käyttöä enää, niin se on aikamoista resurssien tuhlausta, sanoo Herlevi.
Keinotekoinen talvi on resurssien tuhlausta
Lahdessa urheilukeskukseen on investoitu miljoonia euroja, mutta se onkin ollut kovassa käytössä. MM-kisoja on järjestetty useampaan otteeseen, Salpausselän kisat ovat joka vuosi, ja muina aikoina kisa-alue on seurojen ja kaupunkilaisten aktiivisessa käytössä.
Sitran johtava asiantuntija Kari Herlevi kehottaa silti miettimään, miten kisat voisi järjestää paremmin.
– Miten ruokahävikkiä saadaan pienemmäksi, miten liikkuminen järjestetään, miten myydään elämystä ja palvelua rihkaman sijaan?
Hyvänä esimerkkinä Herlevi pitää Lahden kisojen ideaa kierrättää vanhat sukset varastojen nurkista kisa-alueen koristeiksi.
– Tässä on hyvä oivallus mitä kiertotalous on arjen tekoina, sanoo Herlevi.
Sen sijaan lumen tykittäminen ei saa Herlevin siunausta.
Suomessa vain Lappi on lumivarma.
– Suomessa vain Lappi on lumivarma. Se on vähän kuin Sotshin kisoissa, valtavaa resurssien tuhlausta, kun pyritään pitämään keinotekoisesti lunta paikoissa, joissa se ei ole muuten mahdollista. Kyllä siihen menee rahaa, energiaa ja luonnonvaroja.
Lahdessa uusi ekologisempi lumetusjärjestelmä
Lahden kaupunki on siirtymässä ekologisempaan lumetusjärjestelmään. Järjestelmä on tullut maksamaan hieman alle 800 000 euroa. Uusi vedenpumppaamo on aiempaa tehokkaampi ja siihen johdetaan vettä suoraan Vesijärvestä.
– Näin säästämme ehtyvää luonnonvaraa, pohjavettä, sanoo liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas.
Lisäksi uusi verkosto on rakennettu niin, että lumi saadaan tykitettyä suoraan kisapaikoille.
– Kuorma-autoliikenne vähenee ainakin 80 prosenttia, sanoo Ahokas.
Silti Lahtikaan ei aio taistella tuulimyllyjä vastaan.
– Jos luonto ei tule yhtään vastaan, niin konstit ovat vähissä, huokaisee Ahokas.