Turussa prototyypiksi rakennettu Sikari valmistui vuonna 1929. Nimensä se sai erikoisesta muodostaan. Sikari oli aikansa nopeimpia moottoriveneitä, ja sillä ajettiin näytösajoja Aurajoessa 1950-luvulla.
Sikari oli vähällä päästä leffatähdeksikin Spede Pasasen Pähkähullu Suomi -elokuvaan. Nykyisin veneen omistavat turkulaiset isä ja poika, Esko ja Jani Vahto.
- Vene laskettiin vesille liian myöhään eikä se ehtinyt turvota tarpeeksi. Sen tilalla käytettiin Tornado-venettä. Sikaria käytettiin kuitenin elokuvan mainostamisessa. Sitä vedettiin Porsche-traktorilla ympärinsä, Jani Vahto kertoo Sikarin elokuvaseikkailusta.
Tarina tekee klassikon
Turkulaisen Kimmo Vikmanin klassikkopurjevene Kaptah edustaa tyypillisiä haiveneitä, joita on säilynyt Suomessa useita. 1935 valmistuneella Kaptahilla riittää ikää, mutta se ei tee veneestä erikoista.
Kaptahia kutsuttiin aiemmin Galateaksi ja se kuului kirjailija Göran Schildtille. Vene hyväksyttiin Klassikkorekisteriin alkuvuodesta.
- Tällä veneellä Göran Scildtin oli tarkoitus paeta Ruotsiin toisen maailmansodan aikana. Hän lähti matkaan Loviisan suunnilta ja kuunteli radiota. Kun uutiset kääntyivät siihen suuntaan, ettei Neuvostoliitto miehittänytkään Suomea, Schildt päätti purjehduksensa Naantaliin.
Rekisteri kasvattaa arvostusta
Puuveneharrastajat alkoivat vuoden alussa kerätä vähintään 45 vuoden iän saavuttaneita suomalaisveneitä Klassikkorekisteriin. Rekisteriin on hyväksytty 40 venettä. 20 purje- ja 20 moottorivenettä. Niistä ainoastaan Sikari on toistaiseksi saanut myös K-merkinnän.
Rekisteriä ylläpitävän Mahogany Yachting Societyn puheenjohtaja Markku Myllylä uskoo, että kesän päätteeksi rekisteriin saadaan reipas tukku lisää veneitä. Hän uskoo vanhojen puuveneiden rekisteröinnin myös lisäävän niiden arvostusta.
