Tämän kevään eduskuntavaalit nostivat esiin biotalouden. Vaaliteemaksikin muodostuneen kokonaisuuden valottaminen on tutkija Elina Virkkusen mukaan aiheellista.
– Käsitteenä biotalous on kieltämättä jäänyt pikkuisen epäselväksi. Biotalous ei tarkoita pelkästään energiaa, johon se helposti sekoitetaan. Se on lähellä tuotettuja tuotteita ja palveluita, joiden valmistuksessa on käytetty uusiutuvia luonnonvaroja.
– Eli konkreettisesti tarkoittaen ennemmin rakennetaan puusta kuin betonista. Mieluummin tuotetaan lannoitteet biokaasulla kuin kemiallisesti. Lisäksi valitaan luomua, joka askel kestävämpään suuntaan. Biotaloudessa voi olla jokainen mukana, mutta suurimmat linjat antaa julkinen sektori, Virkkunen jatkaa.
Verrattuna muihin Suomessa on neljänneksi suurin biokapasiteetti asukasta kohden.
– Täällä on kaikki edellytykset, raaka-aineet, osaaminen ja tekniikka. Myös yhteistyö viranomaisten ja tutkijoiden kanssa on saumatonta. Tarvitaan vahvaa johtamista ja kentälle menoa, sanoo Virkkunen.
Biotalous on kylällinen arvovalintoja
Tutkija Elina Virkkunen avaa biotaloutta mielellään tavallisen ihmisen näkökulmasta, koska toimiva biotalous tarvitsee erityisesti tavallisen ihmisen valintoja.
– Käyttäisin esimerkkinä kylää, jossa on yksi luomutila ja muita tiloja. Siellä on leipomo, ravintola ja nämä kaikki muodostavat ketjun hyödyttäen toinen toisiaan. Ne voivat käyttää toistensa raaka-aineita. Energia tuotetaan yhdessä vaikka maatilan biokaasulla ja paikan päällä. Lannoitteet tulisivat kiertotalouden kautta. Tällöin ei tarvitsisi ostaa kemiallista lannoitetta.
Virkkusen mukaan biotalous tarvitsee taakseen rohkeita julkisia päätöksiä.
– Idea on se, että raha jää kiertämään aluetalouteen. Jos otetaan esimerkiksi liikenteen polttoaineet, joita tänne tuodaan jatkuvasti. Pelkästään Kainuussa luku on vuodessa 80 miljoona euroa. Tällä summalla me ostamme fossiilisen liikenteen polttoaineita.
– Siitäpä ei jää tänne paljon muuta rahaa kuin se kahvikupposen hinta, jonka säiliöauton kuljettaja hörppää bensa-asemalla, summaa tutkija Elina Virkkunen.
Esimerkiksi itse tehty polttoaine biodieselin tai biokaasun muodossa jättäisi rahat alueelle.
Työpaikkoja syntyy
Biotalouden on enteilty tuovan maahamme kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Asiakaspäällikkö Pasi Laajalan mukaan biotalous työllistää monella tasolla ihmisiä. Työpaikkoja syntyy maalle ja kaupunkeihin.
– Ihan tarkkoja lukuja en voi sanoa, mutta ammattien kirjo on edellistenkin esimerkkien valossa laaja. Keskeiset teollisuuden alat, joita tämä koskee ovat ne perinteiset, eli metsä, energia, elintarvike, kemia ja myös maatalous.
Ennemmin rakennetaan puusta kuin betonista ja mieluummin tuotetaan lannoitteet biokaasulla kuin kemiallisesti.
– Meillä on paljon alueellisia mahdollisuuksia. Vahva biotalous perustuu myös siihen, että täältä viedään ulos ratkaisuja, eikä pelkkiä raaka-aineita. Eli uusiutuvan energian teknologioita ja innovaatioita.
Biotaloudessa asioita ei tehdä pelkästään tehokkaammin vaan ne tehdään kokonaan eri tavalla.
– Puu pitäisi myydä kymmenen kertaan ennen kaatamista. Siitä tulisi siis hyödyntää kaikki ne aineettomat arvot ennen varsinaista aineellista arvoa. Japanilaiset turistit ovat aivan ällikällä lyötyä, kun he saavat kerätä mustikoita ja kävellä metsässä. Muun muassa tässä asiassa meillä on paljon petraamista, sanoo Elina Virkkunen.