Helsinki |

Teekkarien kuningasjäynästä puoli vuosisataa

Tasan viisikymmentä vuotta sitten tekivät suomalaiset tekniikan ylioppilaat Tukholmassa pilan, eli kuten teekkareiden keskuudessa sanotaan jäynän, jonka hohto ei ole himmentynyt vuosikymmenten kuluessa. He kuljettivat nosto-operaation kohteena olleeseen Wasa-laivaan Paavo Nurmen pienoisveistoksen.

Harri Leppänen
Harri Leppäsen mieleen nousevat väkisinkin mehevät jäynämuistot Polyteekkarimuseon Paavo Nurmi-vitriinin äärellä. Kuva: YLE

Siinä riitti ruotsalaisilla meriarkeologeilla hämmästelemistä, kun he selvittivät 1628 uponneen sota-aluksen esineistöä.

Vuoden 1961 keväällä nostettu Wasa-laiva on edelleen yksi Tukholman turistivetonauloista, mutta Wasa-museossa ei teekkaritempauksesta ole juuri kerrottu.

Nostotöiden päätyttyä ihmeteltiin löytynyttä juoksijaa esittävää pienoisveistosta. Lopulta havaittiin, että veistos kuvasi suomalaista suurjuoksijaa Paavo Nurmea.

Kuinka se oli päätynyt vanhaan, satoja vuosia meressä marinoituneeseen sotalaivaan?

Pikkuhiljaa selvisi, että kyse oli pilasta. Suomalaiset teekkarit olivat olleet matkalla Göteborgiin opiskelijoiden perinteiseen kevätjuhlaan ja menomatkallaan tempaisseet kunnon jäynän.

Huolellisesti suunniteltu jäynä

Kuningasjäynäksi korotetun tempauksen toteuttajina olivat Harri Leppänen, Krister Ahlström sekä varsinaiset idean isät Martti Tuomola ja Matti Kaje.

- Martti ja Matti olivat ottaneet oikein kaiverruksilla merkityn pienoisveistoksen mukaan lähtiessään Helsingistä junalla Turkuun. Suunnitelma oli periaatteessa valmis, mutta yksityiskohdat hiottiin perillä, kertoo Harri Leppänen.

Yhdellä miehistä oli lehdistökortti, jonka avulla koko seurue pääsi hankkimaan "tiedustelutietoja" puolittain nostetun aluksen lähituntumaan.

- Krister Ahlström ja minä olimme vahdissa rannalla, kun Matti ja Martti uivat yöllä varovasti merenpuolelta aluksen äärelle. He olivat varustautuneet märkäpuvuilla, mutta mitään sukelluslaitteistoa ei operaatiossa käytetty, täsmentää Leppänen.

Jäynä onnistui täydellisesti

Kun teekkarivaltuuskunta rillutteli Göteborgissa hilpeissä keväthumutunnelmissa, oli veistos löytynyt aluksesta. Ruotsalaisasiantuntijoiden alkuhämmennyksen jälkeen juoksijan henkilöllisyys paljastui jokseenkin pian. Ihmetystä luonnollisesti herätti, miten pienoisveistos oli kulkeutunut historialliseen alukseen.

- Ajoitus oli täydellinen. Palattuamme Göteborgista pidimme Tukholmassa oikein lehdistökonferenssin. Sen seurauksena tapahtuman käänteet toi yleisön tietoon ensimmäisenä Svenska Dagbladet 30.5. julkaistussa jutussaan, naureskelee Leppänen.

Wasa-laivajäynän jälkeen teekkarit ovat keksineet yhtä jos toista hilpeää, mutta mikään ei ole yltänyt vuoden 1961 vappupilan tasolle.

Jäynä ei loukkaa, mutta liikkuu sopivaisuuden äärirajoilla

Seuraava teekkarikylän entisen isännöitsijän Ossi Törrösen kirjoituksesta mukailtu luonnehdinta jäynästä avaa teekkarihuumorin sisintä tätä kulttuuria tuntemattomallekin.

Teekkarijäynät eivät ole raakoja tai väkivaltaisia älyttömässä kännissä tehtyjä tuhotöitä tai mellastuksia. Hyvässä jäynässä soi humoristinen taustasävel.

Jäynän tarkoituksena on tuottaa toteuttajilleen ja kohteille yllätyksellistä hupia. Oikea teekkarijäynä on ilkikurinen ja usein sopivaisuuden äärirajoilla liikkuva, mutta se ei koskaan loukkaa ketään vakavasti. Usein on jaksettu nähdä paljon vaivaa pienen epäsovinnaisen ja iloisen hetken aikaansaamiseksi.

Kommentoi aihetta (3 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

  • AS

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Ossin Lässyjen (Ossi Törrönen) alkuperäislainaus alla:

    62. Paavo Nurmi-patsas Wasa -laivassa

    Similille (sitsimiesliitto) kuuluu kuolematon kunnia siitä, että pari vuosisataa merenpohjassa Tukholman edustalla maanneen Wasa -laivan nostoon tuli hieman yllättävää lisäväriä. On jutun aluksi kerrottava, että Otaniemen Urheiluhallin rahoittamiseksi myytiin aikoinaan pronssisia Paavo Nurmi pienoispatsaita. TKY hoiti tätäkin hyväntekeväisyyskauppaa ja patsaita oli varastossamme satamäärin. Yhden tällaisen ottivat Similistit matkalaukkuunsa ja matkustivat muina miehinä pienenä ryhmänä Tukholmaan. Jostakin haalivat he palvelukseensa sammakkosukeltajan, joka nostoa edeltäneenä yönä näppärästi sukelsi Paavo-patsaan muiden rojujen joukkoon hylyn kannelle. Kun kunnianarvoisa Wasa sitten arvokkaasti nousi pintaan kansan heja -huutojen saattelemana, niin olipa pienoinen yllätys kun Paavokin nosti päänsä vedenpinnan yläpuolelle.

  • TTKK

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Taas jäi mainitsematta Tampereen koneteekkareiden jäynä vuodelta 1989.

  • ninjam

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    hatunnosto teekkareille, ihanaa huumoria sille joka ymmärtää

Tuoreimmat aiheesta: Helsinki

Pääuutiset

Kotimaa 18

Suurin osa lukioista vaatii tai suosittelee omaa kannettavaa – katso kuntasi lukion tilanne

Nuori mies käyttää tablettitietokonetta.

Suurin osa lukioista suosittelee tai jopa vaatii opiskelijoitaan hankkimaan oman kannettavan tietokoneen opintoja varten. Yle Uutiset kysyi asiaa lähes kolmelta sadalta lukiolta. Osassa lukioista kaikille opiskelijoille kustannetaan koneet omiksi, kun taas suurin osa lukiolaisista joutuu maksamaan sen omasta rahapussista. Osa ylioppilaskirjoituksista tehdään sähköisesti jo kahden vuoden päästä.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä