Asuntoyhtiöiden hallitusten on aika herätä, kirjoittaa Aamulehti otsikolla Isännöitsijän kultakaivos.
No nyt osui jo likelle. Taloyhtiöiden isännöinnissä näytään siirrytyn lähelle sotatilaa. Hälytys on kansallinen, koska se kajoaa arvion mukaan kahteen ja puoleen miljoonaan suomalaiseen.
Vihreän oikeusministerin Tuija Braxin valmistelema asunto-osakeyhtiölaki pudotti suomalaiset isännöintiloukkuun. Noin räväkän arvion esitti Talouselämä-lehti. Se kirjoitti myös salaliitosta, joka tämän loukun vehkeili.
Uusi kesällä voimaan astunut laki tarjoaa lehden mielestä isännöitsijöille ja konsulteille mahdollisuuden ylilaskutukseen. Näin kävi, koska tämän "isännöitsijän kultakaivoksen" takuumiehenä oli Kiinteistöliitto.
Laajalti luultiin näet, että liitto edustaa taloyhtiöiden asukkaita, mutta se itse sanoo, ettei ole asukkaiden edunvalvoja.
Juuri tässä on paikka, jossa kytee pahimmin. Oikeusministeri ilmoitti, että juuri Kiinteistöliitto edusti lain valmistelussa asukkaita. Kiinteistöliiton jäseniä ovat taloyhtiöt, eivät suinkaan osakkaat.
Ministeriä sanotaan sumutetun. Tiettävästi hän ei ole itse vastannut tuntemuksiinsa. Tuloksena oli kuitenkin laki, jota on päästy arvostelemaan valmistelun yksipuolisuudesta.
Vedätystä ja nostatusta
Helsingin Sanomien mukaan Lissabonin Nato-kokous asetti korkeita odotuksia.
Suuriin kansainvälisiin kokouksiin liittyy niin paljon vedätystä ja nostatusta, että arvioissa niiden todellisesta merkityksestä on lähes poikkeuksetta hajontaa. Silläkin varauksella lauantaina päättynyt Naton huippukokous Lissabonissa oli erittäin merkittävä maailmanpoliittinen tapahtuma, johon tullaan viittaamaan usein.
Uusi yhteisymmärrys Venäjän ja lännen suhteissa ei ole peruuttamaton askel parempaan. Suhteet ovat edelleen herkät, ja erimielisyyksiä riittää. Yhteistyön hengellä oli kuitenkin merkitystä Suomelle. Uudet kahdenväliset kiistat Venäjän kanssa olisivat yllätys.
Nato-maiden hyväksymässä uudessa strategisessa konseptissa on viestejä Suomen ja Ruotsin kaltaisille kumppaneille: niillä ei ole automaattista asemaa, mutta hyvät mahdollisuudet vaikuttaa osallistumalla operaatioihin. Lisäksi Naton ja EU:n suhteet tiivistyvät, vaikka Nato-maa Turkki edelleen jarruttaa yhteistyötä.
Stressitestit yhtä tyhjän kanssa
Ilta-Sanomien mukaan stressitesti paljasti nyt epäluotettavuutensa.
Yksikään irlantilainen pankki ei reputtanut kesällä järjestetyissä EU-maiden pankkien stressitestissä. Nyt Irlanti kuitenkin tarvitsee kymmeniä miljardeja euroja pankkilaitoksensa pelastamiseen niiden miljardien lisäksi, joita maan hallitus on jo pankeille syytänyt.
Nyt myös valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) myöntää, että stressitestit mittasivat asioita liian kapea-alaisesti. Vielä kesällä hän oli testeistä tohkeissaan - kaiketi siksi, että oli leikkinyt kovaa poikaa ja saanut ajetuksi testeihin jonkin piiperrysparannuksen, josta kannatti yrittää noukkia pisteet.
EU:n ja IMF:n tarkastuspartio on parhaillaan Dublinissa selvittämässä Irlannin pankkien todellista tilaa, jota stressitesteillä ei yritettykään selvittää. Tästä tarkastuksesta on lupa odottaa inhorealistista tulosta siksikin, että mitä kurjemmalta tilanne näyttää, sitä enemmän rahaa Irlanti ilkeää pyytää.