Joka kymmenes suomalaislapsi on hoidossa yksityisessä päiväkodissa. Puolet yksityisistä päiväkodeista on järjestöjen ylläpitämiä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Helsingin yhdistys ylläpitää kahta ostopalvelupäiväkotia, josta Helsingin kaupunki ostaa päivähoidon.
- Kaupunki määrittelee hyvin tarkasti, millä ehdoilla päivähoitoa tuotetaan. Tarjoamme ihan peruspäivähoitoa, päiväkodin johtaja Aila Holopainen kertoo.
Yksi asia kuitenkin eroaa kunnallisesta päiväkodista. Yksityispäiväkoti on alttiimpi muutoksille.
- Jos olisimme kunnallinen päiväkoti, toiminnan jatkumisesta voisi olla varma. Nyt teemme sopimuksen aina pariksi vuodeksi kerrallaan. Esimerkiksi viime keväänä jouduimme irtisanomaan koko henkilökunnan. Kaikki kyllä palkattiin takaisin, Holopainen kertoo.
Kunnat ovat suosineet järjestöjä sosiaalipalvelujen tarjoajina. Järjestöillä on erikoisosaamista ja ne ovat joustavia. Palvelun ostaminen on myös helppo lopettaa tai sen sisältöä muuttaa.
Järjestöt yhtiöittäneet osiaan
Tällä hetkellä joka kolmas sosiaalipalvelu on yksityissektorin tuottama. Järjestöjen ja yritysten osuus on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun. Työntekijöiden määrää tarkastelemalla suhteellisesti eniten on kasvanut yritysten osuus. Osittain tämä selittyy sillä, että kansalaisjärjestöt ovat yhtiöittäneet toimintaansa.
- Valtaosa kansalaisjärjestöjen rahoituksesta tulee Raha-automaattiyhdistykseltä. Julkista rahoitusta saava järjestö ei voi osallistua julkisten palveluiden tarjouskilpailuihin. Yhtiöittäminen on mahdollistanut järjestöjen osallistumisen kilpailutukseen, kertoo Itä-Suomen yliopiston tutkija Anu Emilia Saukko.
Järjestöjä tutkiva Saukko arvelee yhtiöittämisen jatkuvan lähivuosina.
Erityisesti erilaiset tuetut asumismuodot, kuten vanhusten hoitokodit ja perhekodit, houkuttelevat yksityissektoria. Lähes kaikki ensi- ja turvakodit ovat järjestöjen hallussa. Sen sijaan lastensuojelu kiinnostaa yrityksiä.
- Lastensuojelussa liikkuu paljon rahaa ja kunnilla on tiettyjä lastensuojeluvelvollisuuksia, joista ne eivät voi säästää. Tämä houkuttelee tiettyjä tahoja, Saukko selittää.
Vaikutukset epäselviä
Kuntia kannustetaan sosiaalipalvelujen yksityistämiseen, vaikka sen vaikutukset ovat epäselviä. Saukon mukaan vaara on, että palvelut muuttuvat yhä eriarvoisemmiksi.
- Ainoastaan hyvätuloisilla on varaa ostaa palvelusetelillä tiettyä palvelua.
Myös yksityistämisen taloudellisia vaikutuksia ei tunneta vielä hyvin.
- Tarve taloudelliselle tutkimukselle on suuri. Yksityistäminen ei pysty ratkaisemaan kaikkia julkisen puolen talousongelmia, Saukko huomauttaa.
Myös valvontaa ja palveluiden laadun vertailua pitäisi edelleen kehittää.