Tutkija Leena Malkin mukaan terrorismilait ovat Suomessa jo tällä hetkellä kansainvälisten velvotteiden mukaisia. Suomi ei ole kuitenkaan pakkokeinolain suhteen lähelläkään eurooppalaista kärkeä siinä, mnkälaisia valtuuksia poliisilla on tutkia, Malkki toteaa.
- Suomi voisi periaatteessa ihan huoletta pohtia järkevästi Suomen tilanne huomioon ottaen mitä kannattaisi ehkä tehdä, mutta tiedän, että tämä on Suomessa poliittisesti erittäin hankala kysymys.
Suomessa on valmistelussa terrorismiin kouluttautumisenn kriminalisointi, joka on useassa Euroopan maissa jo tehty.
- Voi olla, että uusia oikeudellisiakin velvoitteita tulee kun EU:n tasollakin aletaan keskustella terrorismin torjunnan kehittämisestä, sanoo Malkki.
Isisin markkinointi puree tehokkaasti
Malkin mukaan ääri-islamilaisen terroristijärjestö Isisin voimakkaan näkyvyyden sosiaalisessa mediassa ja järjestön länsimaisiin nuoriin vetoavan markkinointitavan uskotaan voimistaneen radikaalia ajattelua viime aikoina.
Suomessa tilanteessa ollaan vielä kaukana siihen verrattuna millainen ilmiö radikalisoituminen on esimerkiksi Ranskassa.
Malkin mukaan radikalisoituminen ei ole mikään yhtenäinen prosessi, mutta esimerkiksi Ranskan viime päivien iskut tehneiden taustassa näkyy tuttuja elementtejä kuten syrjäytyminen, ajelehtiminen, erilaiset elämänkriisit ja verkostoitumnen ja radikalisoituminen vankilassa.
Malkki uskoo myös, että Ranskan iskut tehneillä on voinut olla suoria yhteyksiä terroristijärjestöihin.
- Suoria yhteyksiä saattaa olla. Ei niiden luominen niiin vaikeaa ole, ja jos se mitä näiden veljesten taustasta on kerrottu, osallistumisesta Irakin sotaan ja rekrytointiin ja muuhun, niin kyllä heillä varmasti tarvittavat kontaktit ovat olleet, sanoo Malkki.