Maa- ja metsätalousministeriön tuore asetus tarjoaa koko maahan haettavaksi viittä kaatolupaa, koska susista on runsaasti havaintoja asutuksen lähellä.
Alueelliset riistaneuvostot käsittelevät tilannetta omalta osaltaan ja tekevät ministeriölle esityksen.
Riistaneuvostot haluavat myös palauttaa viranomaisten ja metsästäjien välisen luottamuksen järjestämällä osapuolille kunnittain yhteisiä keskustelutilaisuuksia.
Pohjanmaalle niitä on luvassa kymmenkunta muun muassa Perhoon, Halsualle, Toholammille ja Lestijärvelle.
Yhtenä ratkaisuna kumiluodit
Pohjanmaan alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Heikki Alakarhula toteaa, että susiongelman torjumiseksi tarvitaan uudenlaista suurpetopolitiikkaa valtakunnan tasolla.
- Linjauksissa tulisi huomioida esimerkiksi haja-asustusalueella asuvien, maatalousyrittäjien sekä metsästäjien mielipiteet ja näkemykset. Avoimemmalle keskustelulle on tarvetta.
Alakarhun mukaan susien tappamiselle on olemassa myös vaihtoehtoja.
- Susi pakenee, jos se tuntee tilanteen uhkaavaksi ja vaaralliseksi. Yhtenä vaihtoehtona nousee usein esiin susien ampuminen kumiluodeilla. Tällöin susi saa ikävän kokemuksen, mutta ei vahingoitu. Esimerkiksi USA:ssa kumipatruunoja on käytetty aika usein karhujen karkottamiseen.
Alakarhun mukaan asiasta on keskusteltu viranomaisten kanssa, mutta ongelmana on kuitenkin kumipatruunoiden hankala saatavuus.
Pihasudet pitävät asukkaat varpaillaan
Lohtajalla Houraatinmäellä asutuksen lähellä on nähty susia viime aikoina. Paikka sijaitsee noin kahden kilometrin päässä 8-tiestä.
- Olen kuullut monelta eri henkilöltä, että kotini lähellä olevassa metsikössä liikkuu kaksi sutta. Itsekin olen nähnyt erikoisia jälkiä. Aluksi luulin, että kyseessä on iso koira, mutta nyt epäilen niitä suden jäljiksi, kertoo lohtajalainen Kaija Kinnunen.
Kinnunen pelkää susia erityisesti kotieläintensä takia.
- Muutaman kerran koirat ovat käyttäytyneet todella kummallisesti. Aluksi emme saaneet houkuteltua niitä kotiin. Sisälle tullessaan ne olivat sitten hysteerisiä ja menivät talon perimmäiseen nurkkaan piiloon.
Karhu vanha tuttavuus Lohtajalla
Karhuja on Kinnusen mukaan asustanut lähimaastoissa jo pitkään.
- Aiemmin pelkäsin karhuja enkä uskaltanut käydä yksin poimimassa marjoja. Olen kuitenkin oppinut, että karhu ei tule lähelle ihmistä. Susia pelkään sen takia, etten tiedä miten ne käyttäytyvät ihmisen kohdatessaan.
Susipelon takia yhä harvempi uskaltaa lenkkeillä alueella.
- Tässä lähellä on hyvät hiihtomaastot, mutta en kyllä uskalla tässä tilanteessa lähteä yksin hiihtämään iltaisin. Metsäteille en lähde kävelylle, ennen kuin sudet ovat lähteneet kauemmaksi.