Islannissa tutkijat ovat saavuttaneet merkittävän edistysaskeleen hiilidioksidin varastoimisessa.
Islannissa toimii maailman suurin geoterminen voimala, Hellisheidin voimalaitos, joka tuottaa voimaa Reykjavikin kaupungille. Voimala käyttää vulkaanisesti lämpiävää vettä pyörittämään sähkögeneraattoreita. Samalla kuitenkin vapautuu mm. hiilidioksidia ilmakehään.
Nykyteknologian avulla hiilidioksidi kyetään ottamaan talteen ja imeyttämään veteen. Aiemmissa hiilidioksidin varastoimisyrityksissä on kuitenkin havaittu, että ainetta on vaikea saada pysymään varastoissaan, sillä se pyrkii vapautumaan takaisin ilmakehään.
Islannissa veteen imeytettyä kaasua upotettiin 400 - 500 metriä syvälle maan alle basalttikallioon. Tutkijat totesivat, että kaksi vuotta myöhemmin 95 prosenttia aineesta oli kivettynyt.
Tämä on hämmästyttävän nopea aika, sanoo Guardian-lehden haastattelema tutkimusprojektin johtaja Edda Aradotter.
Tutkijat uskovat, että basaltin sisältämät mineraalit, kuten kalkki, rauta ja magnesium edesauttoivat hiilidioksidin kiinteytymisessä.
Ratkaisuna basaltti
Kivettynyt CO2 ei lähde helposti vapautumaan. Islannissa ei myöskään havaittu merkkejä siitä, että maanalaiset mikrobit alkaisivat muuttaa karbonaattia metaaniksi, vielä pahemmaksi kasvihuonekaasuksi.
Hellisheidin ns. Carbfix-projektin tutkijat uskovat, että basalttikalliot voivat olla ratkaisu hiilidioksidin varastoinnin ongelmaan. Basalttia on maapallolla paljon. Suurin osa merenpohjasta on basalttia ja kymmenkunta prosenttia myös mantereista.
Ilmaston lämpeneminen johtuu pääasiassa hiilidioksimäärän kasvusta ilmakehässä. Tutkijat yrittävätkin kuumeisesti löytää keinoja, kuinka ilmakehän CO2-pitoisuutta voitaisiin vähentää, ja miten ilmakehästä poistettua hiiltä voitaisiin varastoida. Islannin tutkimustulos voi olla tässä mielessä läpimurto.