Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Tulipalojen on nyt parasta syttyä virka-ajalla – palokuntalaisten varallaolotunnit täyttyivät Savossa

Paloturvallisuus syrjäseuduilla uhkaa vaarantua uusien määräysten takia. Aluehallintovirasto on rajoittanut palomiesten varallaolotunteja. Uusi tulkinta on aiheuttanut päänvaivaa toistaiseksi Pohjois-Savossa, mutta mallia on harkittu myös muualle Suomeen.

Palomiesten varusteita naulakossa.
Kuva: Antti Karhunen / Yle
  • Seppo Tikkanen

Nilsiän paloasemalla on töissä kolme vakituista palomiestä ja sivutoimisia on kaikkiaan 30. Heillä kaikilla varallaolotunnit ovat uuden linjauksen mukaan tältä vuodelta jo täynnä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että palomiesten ei tarvitse enää lähteä sammuttamaan tulipaloa työajan ulkopuolella.

Itä-Suomen aluehallintovirasto perustelee varallaolotunteihin puuttumista työsuojelulla. Viraston linjauksen mukaan varallaolotunteja saa kertyä vuodessa enintään 1 650.

Palomestari Risto Taskinen näkee tilanteen toisin kuin AVI.

– Varsin kauhistuttavalta se tuntuu. Meillähän se tarkoittaa sitä, että loppuvuoden osalta Nilsiän pelastuslaitoksen lähtövalmiutta ei ole varmistettu. Illat ja yöt ovat varmistamatta, Taskinen sanoo.

Taskinen pelkää, että palokunta ei välttämättä tule jatkossa apuun. Nilsiän alueella on 6 500 asukasta ja ihmishenkien ja omaisuuden osalta riskit ovat merkittävät, Taskinen huokaa.

– Kymmeniä vuosia palotoimea on tehty tällä mallilla ja nyt yhtä äkkiä ruvetaan rajaamaan. Käsittämätöntä tämä on.

Pohjois-Savossa palohenkilöstön varallaolotunnit tältä vuodelta on käytetty kaikkiaan yhdeksällä paloasemalla. Koko maassa ei ole yhtä tiukkaa linjausta kuin Itä-Suomessa. Sisäministeriön pelastusosaston mukaan asiaa kuitenkin tarkkaillaan.

Sopimuspalokunnilla iso merkitys

Suomessa vakituisten palolaitosten lisäksi sopimuspalokunnat ovat etenkin syrjäseuduilla ratkaisevassa roolissa pelastustoimen ylläpidossa. Koko maassa sopimuspalokuntia on yli 700 ja juuri pienillä paloasemilla pelastushenkilöstön varallaolo turvaa nopeaa lähtövalmiutta.

Loppuvuoden osalta Nilsiän pelastuslaitoksen lähtövalmiutta ei ole varmistettu.

Risto Taskinen

Varallaoloon osallistuvat sekä päätomiset että sivutoimiset henkilöt ja mallia pidetään varsin kustannustehokkaana: esimerkiksi Pohjois-Savossa vuotuinen varallaolopotti on miljoonan euron verran. Varallaolokorvaus on arki-iltaisin ja -öisin 37 prosenttia ja viikonloppuisin 40 prosenttia henkilön tuntipalkasta.

–  Kyllä tämä on kustannustehokasta. Päiväsaikaan henkilöt ovat töissä, illat ja yöt sekä viikonloput varallaolossa. Sitä kautta on turvattu se, että henkilöstö on lähtenyt hälytyksille. Jos he olisivat koko ajan töissä, se olisi moninkertaisesti nykyjärjestelmää kalliimpaa, sanoo Pohjois-Savon pelastuslaitoksen johtaja Jukka Koponen.

Koponen sanoo, että Pohjois-Savon pelastuslaitos on ollut uudesta järjestelmästä yhteyksissä aluehallintovirastoon.

– Toivottavasti tähän saadaan uusi ratkaisu. Olemme olleet yhteyksissä aluehallintovirastoon. Teemme asiasta muistutuksen. Käymme läpi päätöstä ja toivomme, että siitä löytyy vielä uusi ratkaisu.

Pelastuspäälikkö Erkki Asikainen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta muistuttaa, että kyseessä on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä voimavara.

– Taitaa lisäksi olla niin, että paloasemilla nämä varallaolijat ovat viimeisiä nopeasti apuun hälytettäviä viranomiaisia monessakin taajamassa.