– Yrittäminen on ensimmäinen askel epäonnistumiseen, sanoo elämänviisauksistaan vähiten tunnettu Homer Simpson. Monen suomalaisen mielestä piirretty tv-isä on oikeassa.
Suomalaisilla on kansainvälisesti mitattuna paljon ajatuksia yrittäjäksi ryhtymisestä. Yli 60 maan laajuisessa yrittäjyystutkimuksessa Suomi erottuu muutamien muiden valtioiden kanssa edukseen bisnesmahdollisuuksien havaitsemisessa.
Vuosittaisessa Global Entrepreneurship Monitorissa (GEM) 44 prosenttia aikuisista suomalaisista sanoi tunnistavansa hyviä liiketoimintamahdollisuuksia ympäristössään. Mutta samaan aikaan 37 prosenttia vastasi, että epäonnistumisen pelko estäisi yrittäjäksi alkamisen.
37 prosenttia ei ole eurooppalaisittain paljon. Saksalaisistakin 39:ää prosenttia arveluttaa. Tuskin yllättäen Italian ja Kreikan vastaajista jopa puolet selitti yrityshaluttomuuttaan epäonnistumisen pelolla. EU-maiden keskiarvo oli viimevuotisessa kyselyssä 40 prosenttia, ja sitä laskivat itäiset pelottomammat kansat Kroatiassa, Sloveniassa, Slovakiassa ja Tšekissä.
Kun GEM-tutkimus kysyy liikeideoista ja peloista, se tiedustelee ajatuksia ja asenteita yrittäjyyteen. Joillakuilla on ihan aikeitakin. Kyselyssä viitisen prosenttia Suomen vastaajista oli aloittamassa uutta liiketoimintaa.
– Siinä on hienoinen nousu. Aikomukset näkyvät yhä selvemmin 18–25-vuotiailla, sanoo tutkimusryhmää johtava akatemiaprofessori Anne Kovalainen Turun yliopistosta.
– Aiemmin aikeet ovat jakautuneet tasaisemmin eri ikäryhmiin. Pitkällä työuralla on kyllä ymmärrettävää, että ei niin mieti vaihtoehtoisia polkuja.
Miehet passivoituivat
Varsinkin nuorilla on siis yrittämishaluja, mutta iän lisäksi vaikuttaa sukupuoli. Tutkimusryhmä kiinnitti huomiota suomalaismiesten passivoitumiseen, kun taas naisten mitattu "yrittäjyysaktiivisuus" on entisellään.
– Tämä kertoo työmarkkinatilanteesta ja mahdollisuuksista miesten toimialoilla, Kovalainen tulkitsee.
Viime aikoina on tullut liuta uutisia esimerkiksi teollisuuden ja IT-alan työpaikkojen valumisesta rajojen ulkopuolelle.
Pitäisikö siis katsoa itään, kun haetaan rohkeutta yrittää – kun haetaan hallituksenkin peräänkuuluttamaa kokeilunhalua ja kielteisen ilmapiirin tuuletusta? Akatemiaprofessori Kovalainen ei usko, että ilomieli löytyi siltä suunnalta.
– Itä-Euroopan maissa yritysaikeissa on selvästi isompia lukuja. Siellä taloudet ovat hyvin teollisuusvetoisia ja alihankinta yksipuolista, hän sanoo.
Tämänkaltaisissa talouksissa havaittiin suhteellisesti eniten kykyjä havaita liiketoimintamahdollisuuksia, yrittämisen arvostamista ja mediahuomiota yrittäjäasioille.
Suomessa talous ei ole niin teollisuusvetoinen vaan korkean osaamisen asennossa. Suomi kuului siihen "innovaatiovetoisten" talouksien vähemmistöön, jossa alle puolet asukkaista piti yrittäjän ammattia hyvänä uravalintana.
GEM-tutkimukseen haastateltiin Suomessa 2 000 aikuista vastaajaa. Tutkimus on työ- ja elinkeinoministeriön kansallisesti rahoittama.