Artikkeli on yli 13 vuotta vanha

Työnhaku ei ole rakettitiedettä - tiedätkö, mitä haastattelija arvostaa?

Työnhaku on kovaa työtä, mutta niin on työntekijöiden seulominenkin. Usein päätös joudutaan tekemään yhden tapaamisen perusteella. Haastattelemamme henkilöstöpäällikkö kertoo, mitkä asiat korostuvat, kun monien joukosta valitaan parasta ja sopivinta.

Henkilöstöpäällikkö Turo Turja
YLE Häme
  • Nina Keski-Korpela
  • Kiti Pölönen

Henkilöstöpäällikkö Turo Turja on viiden vuoden aikana haastatellut Ruukki Metalsille töihin tulevaa väkeä. Haastatteluja on joka kuukausi, koska väkeä eläköityy tai poistuu rivistä muista syistä koko ajan. Mitä hän painottaa rekrytointitilanteessa?

– Ensivaikutelma ihmisestä on aina hyvinkin määräävä, mutta tätä käsitystä pitää tietysti olla valmis muuttamaan. Riippuu paljon tehtävästä, mihin ollaan palkkaamassa.

– Perusominaisuudet ovat valmius oppia uutta, vastuunkanto, rehellisyys ja työyhteisössä toisten huomiointi. Töissä me ollaan aikuisia ihmisiä: meidän ei tarvitse rakastaa toisiamme, mutta meidän täytyy tulla toimeen keskenämme.

Haastattelujen jälkeen ratkaisut syntyvät nopeasti.

– Yleensä haastatellaan useampaa ihmistä. Joskus voi tulla jo haastattelutilanteessa mieleen, että tämä henkilö ei sovi tähän kyseiseen tehtävään. Yleensä lopullinen päätös tehdään, kun kaikki haastattelut on tehty, ei se vatuloimalla parane. Ratkaisevaa on kokonaisuus, joka hakijasta haastattelun aikana tulee.

Turjan mukaan haastattelutilanteessa voi mokata pahimmin ilmaisemalla, ettei työ hirveästi nappaa.

Hyviäkin joudutaan hylkäämään

Rekrytoijalla on iso vastuu haastattelemansa henkilön tulevaisuudesta. Vastuu tuntuu myös Turo Turjan harteilla.

– Tuntuu siinä mielessä, että täytyy pystyä rekrytointi tekemään niin, että päätöksentekokriteeristö on oikeudenmukainen. Yhteen paikkaan voi olla 50 hakijaa, joista 49 hyvää joudutaan hylkäämään. Se ei tarkoita, että ihminen on kelvoton työmarkkinoille.

Yhteen paikkaan voi olla 50 hakijaa, joista 49 hyvää joudutaan hylkäämään. Se ei tarkoita, että ihminen on kelvoton työmarkkinoille.

Turo Turja

- Olen sanonut, että olympialaisten finaalissa satasella on kahdeksan erittäin hyvää juoksijaa, joku voittaa, muut häviää.

Hakijan tuloväylä ei sanele rekrytointiratkaisua, kertoo Turja.

– Työpajasta tulo ei ole lähtökohtaisesti negaatio, vaan mitä ihminen itse on halukas tekemään ja miten hän asiat tekee, on ratkaiseva tekijä, ei se väylä, mistä hän tulee.

Pääseekö töihin vain suhteilla?

– Jokainen tulee omilla ansioillaan, ei siksi, että isä tai äiti on talossa töissä. Sukulaisen pesti ei kuitenkaan ole esteenäkään, Turja sanoo.

Pidetään ammattikoulu ammattikouluna

Suunnitelmat muuttaa ammattikoulua yleissivistävämpään suuntaan saavat täystyrmäyksen metallialan rekrytoijalta.

– Miksi pitää tehdä samat virheet, mitkä Ruotsi tekee? Meillä on lukio ja on ammattikoulu ja on yhdistelmätutkinto siitä välistä. Ammattikoulua ollaan jo viety yleissivistävään suuntaan ja nyt viedään vielä enemmän.

– Minkä takia tarvitsee poistaa yksi koulutuskanava, mikä on ollut ihmisille, jotka haluavat tehdä käsillään töitä? Miksi se pitää viedä pois?

Turo Turjan mukaan yhteiskunnan tulisi pitää huolta siitä, että yrityksillä on tosiasiallinen mahdollisuus työllistää.

– Työpaikat syntyvät siitä, että työlle on tarve, ei niitä voi keinotekoisesti luoda.