Kymppi viikon lounaisiin tarkoittaa kahta euroa päivässä. Ideana oli saada tuolla summalla ostettua ateriat valmiina, itsetehtyä ruokaa suunnitelma ei sisällä.
Ravitsemusterapeutti Kati Nynäs uskoo, että summalla saa kyllä jonkinlaisen aterian kokoon, mutta yksipuolista ruuasta tulee. Toisaalta päiväruuan niukkuutta kompensoitaneen illemmalla:
– Uskon, että hän syö muilla aterioilla niin, ettei tarvitse olla sen nälkäisempi kuitenkaan, sanoo Nynäs.
Hyvässä lounaassa pitäisi olla proteiinia, jotain hiilihydraatin lähdettä ja mielellään useammanlaisia kasviksia. Ravitsemusterapeutti ottaisi vielä lasillisen maitoa kyytipojaksi.
– Yleensä koetaan, että proteiinipitoinen ateria pitää hyvin nälkää. Tosin on näytetty myös, että keitot pitävät nälkää hyvin kiinteään ruokaan verrattuna.
Einesten hankkimista Nynäs ei pidä sinänsä huonona asiana.
Valmisruokia voi hyvin käyttää, jos täydentää niitä järkevästi.
– Kyllähän sielläkin on nykyään niin paljon valikoimaa, että riippuu vähän, mitä sieltä valitsee ja mihin raha johdattaa. Valmisruokia voi hyvin käyttää, jos täydentää niitä järkevästi, lohduttaa Nynäs.
Kotitalousneuvoja ei tyrmää valintoja
Marttojen kotitalousneuvoja Eija Tuukkanen arvioi viikon ateriat jälkeenpäin ja antaa hankinnoille pääasiassa siunauksen. Edes maanantain valmispizza kasvislisineen ei aiheuta puistatuksia:
– Kuulostaa ihan hyvältä. Pizzan viljan oheen ottaisin palan ruisleipää. Muuten kevyttä työtä tekevä pärjää tällä suhteellisen hyvin päivälliseen asti.
Tiistain valmismakaronilaatikko jälleen tomaatilla ja kurkulla sekä klementiinillä höystettynä on Tuukkasen mukaan kokonaisuutena ihan ok. C-vitamiinin karttuvuus alkaa tosin hiljalleen huolettaa.
Keskiviikon bataattisosekeitto kasviksineen aiheuttaa jo hieman rypistyksiä. – Nyt ei ole mitään proteiinia, joka pitäisi nälkää poissa kauemmin. Esimerkiksi keitetty kananmuna olisi ollut hyvästä, sanoo Tuukkanen.
Torstaina kananuudeleita höystää kaksi täysjyväleipää maksamakkaralla. Tuukkanen muistuttaa, että kokolihaleike sisältää usein enemmän proteiinia kuin maksamakkara, joka on tilapäiskäytössä kuitenkin ihan käypä.
Perjantaina Petri osti jäljellä olevilla 1,4 eurolla kaksi vaihtoehtoa: 120 grammaa kinkkukiusausta ja vastaavalla summalla salaattia. Tuukkanen hyväksyi syömävalinnan, joka kallistui kiusaukseen. Samalla menivät viikolta säästyneet kasvikset ja leivät.
Suunnittelun merkitys korostuu rahan vähetessä
Kokonaisuutta Eija Tuukkanen olisi kohentanut ostamalla jälkiruokien tilalle tuoremehua vitamiinilisäksi. Tuoretta lounailla oli aina, mikä on hyvä. Täysjyväleipää hän olisi käyttänyt enemmän. Proteiinipitoisuus lounaissa jäi kautta linjan alhaiseksi, mutta energiavaje paikkaantunee päivällisellä, uskoo hän.
Tällainen lounaslista ei siis ole kotitalousneuvojan mielestä katastrofi, jos alla on hyvä aamiainen ja luvassa päivällinen. Tiukalla budjetilla liikuttaessa Tuukkanen kehottaa hyödyntämään luonnon antimet omenoista ja marjoista kalaan ja riistaan.
Tämä on tällaista rahalla ja aikataululla pelaamista, kun joudutaan miettimään tiukkoja ratkaisuja taloudessa.
Petri Kuikka sanoo, että lounaiden avulla jaksoi varsin hyvin eikä edes iltaruualla tullut syötyä tavallista enempää. Parhaiten nälkää piti torstain ateria. Parempi suunnittelu olisi tosin parantanut tilannetta: esimerkiksi leipä olisi kannattanut hankkia jo alkuviikosta koko viikon iloksi. Maitoa koekaniini kaipasi pitkin viikkoa.
Tuukkanen muistuttaa, että tiukan budjetin ruokailut ovat monelle arkipäivää eivätkä pelkkä testi. Silloin suunnittelu on hänen mukaansa ykköstekijä: esimerkiksi lapsiperheissä on syytä tehdä kolmen viikon ruokalista eikä haittaisi, vaikka sinkkutaloudessakin pohdittaisiin, että viikkoon osuisi pari kalapäivää. Puurokin paikkaa aterian, jos siihen lisätään tuoretta ja vähän proteiinipitoista.
– Tämä on tällaista rahalla ja aikataululla pelaamista, kun joudutaan miettimään tiukkoja ratkaisuja taloudessa.