Ennusteen vaihteluväli on 3,5 - 7,4 astetta. Vielä vuonna 2003 MIT arvioi lämpenemisen jäävän 2,4 asteeseen.
Ennusteiden erot perustuvat yhtäältä kehittyneempään tietokonetekniikkaan, toisaalta tieto maailman talouden kehityksestä ja ilmastonmuutoksen torjumisyrityksistä on täsmentynyt.
Aiempia laskelmia ovat myös sekoittaneet 1900-luvulla tapahtuneet tulivuorenpurkaukset samoin kuin teollisuudesta, jätteidenpoltosta ja liikenteestä ilmaan päässyt noki. Molemmat tekijät hidastavat lämpenemistä, sillä ilmakehän samentuminen vähentää sen läpi pääsevän auringonsäteilyn määrää.
MIT huomauttaa, että uusinkin lämpenemisarvio voi olla alimitoitettu, sillä siinä ei mahdollisesti oteta tarpeeksi huomioon kasvihuoneilmiön itseään kiihdyttävää ominaisuutta. Esimerkiksi napa-alueiden ikiroudassa olleiden soiden laajamittainen sulaminen vapauttaisi ilmakehään niin paljon metaania, että se kiihdyttäisi lämpenemistä entisestään.
Koska jo kahden asteen lämpeneminen aiheuttaisi erittäin suuria vaikutuksia maapalloin elinoloihin, näin suuri lämpenemisen uhka edellyttää poliittisilta päättäjiltä nopeita ja päättäväisiä toimia lämpenemisen estämiseksi, tutkijat toteavat.
Tutkimus on julkaistu yhdysvaltaisessa ilmatieteellisen seuran lehdessä Journal of Climate.