Viranomaiset uskovat, että Assange sai salassapidettäviä tietoja USA:n asevoimissa palvelevalta Bradley Manningilta. Assange on sanonut, että hän vain vastaanotti tiedot ja välitti ne sitten eteenpäin. Tällöin Assangea suojaisi Yhdysvaltain perustuslain sanan- ja lehdistönvapautta koskevat pykälät.
Syyttäjät yrittävät löytää todisteita sille, että Assange houkutteli tai jopa auttoi Manningia keräämään tietoja. Jos näin on tapahtunut, Assangea voitaisiin salaliitosta salaisten tietojen vuotamiseksi.
Assangea vastaan on harkittu myös lakia, joka koskee tietokoneiden väärinkäyttöä tai vuonna 1917 laadittua vakoilulakia. Näidenkin lakien heikko kohta on se, etteivät ne pure tietojen passiiviseen vastaanottojaan.
Syyttäjät voivat saada vahvistusta syytteen ajamiselle Manningin tietokoneelta. Manning saatiin kiinni, kun hän ylpeili paljastuksellaan entiselle tietokonehakkerille, joka kertoi asiasta poliisille. Tietokoneeseen on ilmeisesti jäänyt miesten välinen keskustelu, jonka sanamuodoista Assangen osuus saattaa täsmentyä.
USA:n viranomaisille oman ongelmansa tuo se, että Assange on Australian kansalainen.
Sotamies Manning on ollut heinäkuusta lähtien kiinniotettuna Quanticon laivastotukikohdassa. Häntä syytetään siitä, että hän luvattomasti hankki itselleen videon, jolla Yhdysvaltain armeija helikopteri hyökkää siviilien kimppuun Irakissa.
Assange taas on pidätettynä Lontoossa epäiltynä raiskauksesta.