Myös Etyjin parlamentaarinen yleiskokous kieltäytyy lähettämästä omia vaalivalvojiaan presidentinvaaleihin. Sen perustelut ovat samat kuin Odihrin.
- Venäjäkin tuli jonkun verran vastaan samalla tavalla kuin Odihr tuli vastaan, mutta eivät sitten löytäneet ihan käden ulottuvuutta toisiinsa nähden. Olisi ollut parempi, että olisi löydetty yhteinen rintama, mutta kun ei niin ei, Kanerva sanoi torstaina.
Kanerva vetoaa kaikkiin osanottajavaltioihin, jotta ne vastedeskin kutsuisivat Etyjin tarkkailemaan vaalejaan sitoumustensa ja vakiintuneen käytännön mukaisesti. Hän sanoo pitävänsä vaalitarkkailua työvälineenä, jolla valtiot voivat kehittää demokraattisia instituutioitaan ja käytäntöjään.
Venäjä pitää Odihrin vaatimuksia uhkavaatimuksina Venäjä ilmoitti Odihrille, että sen 70 vaalitarkkailijaa pääsee maahan vasta 20. helmikuuta. Odihr vaatii päästä maahan 15. helmikuuta, jotta se voisi tarkkailla myös itse vaalikampanjaa. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov pitää Odihrin vaatimuksia uhkavaatimuksina, joihin mikään itseään kunnioittava valtio ei voi suostua. Lavrov katsoo vaatimuksen osoittavan, että Odihr laatii omat salaiset sääntönsä, mikä puolestaan paljastaa, kuinka suuressa uudistustarpeessa tarkkailijajärjestön toiminta on. Alun perin Venäjä aikoi rajata tarkkailun vain vaaliviikonloppuun maaliskuun alussa. Odihr vetäytyi viime vuoden lopulla Venäjän parlamenttivaalien tarkkailusta vastaavanlaisessa tilanteessa, jolloin se katsoi, ettei sille jää tarpeeksi aikaa tehtävänsä hoitamiseen. Venäjä supisti jo parlamenttivaaleissa huomattavasti maahan kutsuttujen vaalitarkkailijoiden määrää. Samoin tapahtui nyt ennen presidentinvaaleja. Venäjä väittää ulkomaisten vaalitarkkailijoiden yrittävän vaikuttaa vaaleihin, kun nämä antavat lausuntojaan vaalien puutteista ja rajoituksista. Kiljunen: Valitettava tilanne
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen varapresidentti Kimmo Kiljunen (sd.) pitää valitettavana, että Venäjän presidentinvaalien tarkkailu peruuntui Etyjin osalta.
Hän muistuttaa, että on Etyjin harkinnassa, koska ja miten vaalitarkkailua tehdään, eikä ole normaalia että tarkkailun kohdemaa asettaa sille ehtoja. Toisaalta hän ymmärtää Venäjän vaatimuksia siitä, että Venäjän vaaleja ei tarkkailtaisi näkyvämmin ja suuremmalla joukolla kuin esimerkiksi Yhdysvaltain tai Puolan vaaleja.
Kiljusen mukaan Suomen on Etyjin puheenjohtajamaana nyt yritettävä saada erilaisia kantoja järjestössä edustavat maat pohtimaan, onko yhteisiä periaatteita joiden varassa vaalitarkkailua jatkossa voidaan hoitaa.
Kansanedustaja Kimmo Kiljunen on johtanut useita Etyjin parlamentaarikkojen vaalitarkkailuoperaatioita ja oli mukana myös Venäjällä tarkkailemassa duuman vaaleja viime joulukuussa.