Artikkeli on yli 17 vuotta vanha

Nato-mailta tuki USA:n ohjustorjunnalle, uusista jäsenistä päätettiin

Nato-maiden johtajat aikovat tukea Yhdysvaltain Eurooppaan kaavailemaa ohjuspuolustusjärjestelmää.

Yhdysvaltalaisvirkamiesten mukaan Romanian pääkaupungissa Bukarestissa koolla olevat johtajat myös kehottavat Venäjää luopumaan puolustusjärjestelmän vastustamisesta.

Virkamiesten mukaan tuki Puolaan ja Tshekkiin rakennettavalle ohjuspuolustusjärjestelmälle on kirjattu torstaina hyväksyttävään julkilausumaan.

Asiakirjassa Nato-maat myöntävät, että järjestelmä tuo turvaa etenkin Lähi-idästä tulevia pitkän matkan ohjuksia vastaan. Venäjän mukaan ohjuspuolustusjärjestelmä on suunnattu Venäjää vastaan. Ukraina ja Georgia tyytyväisiä Nato-kokouksessa Ukraina ja Georgia ovat kiitelleet Naton Bukarestin huippukokousta lupauksesta ottaa maat tulevaisuudessa sotilasliiton jäseneksi. Ukrainan presidentti Viktor Jushtshenko luonnehti lupausta voitoksi siitä huolimatta, että Nato ei päässyt sopuun jäsenyyteen valmentavan ohjelman aloittamisesta Georgian ja Ukrainan kanssa. Nato kuitenkin antoi epämääräisen julkilausuman, jonka mukaan entiset neuvostotasavallat tulevat lopulta liittymään sotilasliittoon. Georgian ulkoministeri David Bakradze ylisti jäsenyyslupauksen sisältävää julkilausumaa historialliseksi läpimurroksi. Saksa ja Ranska vastustivat varsinaisen jäsenyyteen valmentavan ohjelman aloittamista sanoen sen heikentävän suhteita Venäjään. Jushtshenkon mukaan MAP-ohjelman (Membership Action Plan) aloittamatta jättäminen oli poliittinen kompromissi. Makedonia pettyi Jäsenyyskutsua Bukarestissa turhaan toivonut Makedonia puolestaan poistui kokouksesta protestina ennen aikojaan torstaina. - Ilmoitamme tänään, että poistumme huippukokouksesta. Meistä on välttämätöntä olla kansamme parissa tänään, Makedonian ulkoministeri Antonio Milososki sanoi. Makedonia ei saanut Natolta jäsenyyskutsua Kreikan vastustuksen vuoksi. Kreikan mukaan Makedoniasta ei voi tulla Naton jäsentä ennen kuin vuosikausien nimikiista on ratkaistu. Asian käsittely päätettiin kokouksessa siirtää loppuvuoteen. Makedonian ulkoministeri purki tiedotustilaisuudessa pettymystään avoimesti. -Nato ei ole maiden nimeämisen liitto. Se on olemassa paljon tärkeämmän asian vuoksi - turvallisuuden taakanjaon vuoksi, ulkoministeri Milososki sanoi. Milososkin mukaan päätös jättää Makedonia kutsumatta jäseneksi oli tappio Naton periaatteille. Ulkoministeri vakuutti kuitenkin Makedonian jatkavan ponnisteluja Natoon liittymiseksi. Ranska väläyttää palaamista Naton sotilaallisiin rakenteisiin Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy on Bukarestissa väläyttänyt maansa palaamista Naton sotilaallisiin rakenteisiin. Sarkozy sanoi, että Ranska voisi mahdollisesti palata täysimittaiseksi Naton jäseneksi ensi vuonna EU-puheenjohtajuuden päättymisen jälkeen. - Puheenjohtajuuden jälkeen on aika päättää tämä prosessi ja tehdä tarvittavat päätökset ja Ranskan ottaa täysi paikkansa Naton rakenteissa, Sarkozy sanoi ennalta valmistellussa lausunnossaan. Ranska on Naton perustajajäsen, mutta presidentti Charles de Gaulle veti maan pois Naton yhteisistä sotilaallisista rakenteista vuonna 1966. Sarkozy on kuitenkin virkakautenaan alkanut lämmittää Ranskan Nato-suhdetta. Lisäjoukkoja Afganistaniin

Bukarestissa Ranska lupasi lähettää lisää joukkoja Afganistaniin. Sarkozy sanoi Ranskan lähettävän 700 sotilasta Itä-Afganistaniin.

Yhdysvaltain presidentti George Bush kiitteli päätöstä. Bushin mukaan Ranskan lähettämien lisäjoukkojen ansiosta Yhdysvallat voi siirtää Itä-Afganistanista osan joukoista levottomaan etelään.

Yhdysvallat on patistanut Nato-liittolaisia lähettämään lisäjoukkoja Afganistaniin, jossa taliban-taistelijat ovat viime kuukausina vahvistaneet otettaan. Kanada on uhannut vetää joukkonsa pois levottomasta Etelä-Afganistanista, jos tasaisempaa taakanjakoa ei tule. Kanadan pääministeri Stephen Harper ilmoitti, että Bukarestissa luvattujen lisäjoukkojen vuoksi Kanada pysyy Afganistanissa.