Hallitus ei näillä näkymin ole tekemässä uusia päätöksiä menoleikkauksista loppukesällä järjestettävässä budjettiriihessä.
- En usko, että budjettiriihessä tullaan tekemään leikkauspäätöksiä. Ne ovat edessä vasta maaliskuun kehysriihessä, jos tarpeen, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) sanoi Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa torstaina.
Tähän mennessä hallitus on tehnyt päätöksiä veronkorotuksista ja menoleikkauksista yhteensä yli viiden miljardin euron edestä.
- Jos katsotaan mennyttä kahta vuotta, hallitus on tehnyt paljon. Tekemättömyydestä ei voida syyttää, Urpilainen kommentoi.
Eri arvioiden mukaan Suomen kestävyysvaje on noin 8-10 miljardia euroa. Urpilainen toteaa, että kestävyysvajeen kuromisessa tuottavuudella on tärkeä merkitys.
Suomea painaa tällä hetkellä paitsi heikko suhdanne myös rakenteelliset ongelmat. Teollisuudessa Suomen kaksi kivijalkaa - metsäteollisuus ja elektroniikkateollisuus - tutisevat. Näillä teollisuudenaloilla menetettyjä työpaikkoja ei todennäköisesti saada koskaan takaisin, Urpilainen muistutti.
Askelmerkit ulos vaikeasta tilanteesta
Heikkoon taloustilanteeseen vastatakseen hallitus on jo pidemmän aikaan yrittänyt uudistaa niin kuntien kuin palveluiden rakennetta.
- Ne eivät ole edenneet kuin Strömsössä, mutta paljon on tehty, Urpilainen puolusti hallitusta.
Urpilainen antaa kolme askelmerkkiä, joita seuraamalla Suomi voisi punnertaa itsensä pois tukalasta tilanteesta.
- Suomeen tarvittaisiin työllisyyssopimus. Ensiksi tarvitaan työllisyyspaketti, jonka avulla voidaan nopeasti lisätä työllisyyttä. Esimerkiksi homekoulujen korjaaminen olisi tällainen toimenpide.
- Lisäksi tarvittaisiin maltillinen, keskitetty palkkaratkaisu. Se toisi työmarkkinoille ennakoitavuutta ja vakautta ja toisaalta varmistaisi ostovoiman. Tämän lisäksi hallituksen on varauduttava siihen, että on tehtävä rakenteellisia uudistuksia.
Yksi seuraavista Suomen vientiteollisuutta rasittavista asioista on vuonna 2015 voimaan tuleva rikkidirektiivi. Direktiivi määrää laskemaan laivojen polttoaineiden rikkipitoisuuden nykyisestä yhdestä prosentista 0,1 prosenttiin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa.
- Olen ehdottanut, että voisimmeko esimerkiksi alentaa määräaikaisesti väylämaksuja.