Artikkeli on yli 13 vuotta vanha

Väitös: Antiikin stoalaiset eivät uskoneet sukupuolieroihin

Stoalaisuus oli vaikutusvaltainen filosofinen koulukunta antiikin hellenistisellä ja roomalaisella kaudella. Koulukunta vaikutti ajanlaskun alkamisen molemmin puolin.

  • Paula Tapiola

Tutkija Malin Grahnin mukaan stoalaiset uskoivat, että sukupuoli ei vaikuttanut mitenkään ihmisen korkeimpiin kykyihin ja päämääriin. He tukivat ajatusta tyttöjen ja poikien yhtäläisestä kasvatuksesta sekä miesten ja naisten tasavertaisuudesta maailmankansalaisina.

– Antiikin stoalaisten filosofien sukupuoli- ja seksuaalisuusnäkemykset olivat omana aikanaan radikaaleja – ja ovat sitä yhä edelleen, sanoo Helsingin yliopistoon väittelevä Malin Grahn.

– Stoalaisessa metafysiikassa sukupuoli ilmeni yhtä vähämerkityksisenä ominaisuutena ihmisen korkeimmille kyvyille kuin vaikkapa silmien väri näkemiselle, Grahn kuvaa.

"Sukupuoliero vain lisääntymiskyvyssä"

Grahnin väitöstutkimuksen mukaan stoalaisille sukupuoliero ilmeni pelkästään kehon eroina ihmisen lisääntymiskyvyssä. Ne eivät kuitenkaan vaikuttaneet järkeen.

Koska stoalaisten mukaan onnellinen ja totuudenmukainen elämä riippui vain ja ainoastaan oikein toimivasta järjestä, oli filosofian ihanteena oleva korkein elämisen tapa yhtä lailla naisten kuin miesten saavutettavissa.

"Seksi ei eettisesti hyvää eikä huonoa"

Seksuaalisuus oli Grahnin mukaan stoalaisille rationaalisen sielun osa, ja sinänsä eettisesti neutraali. Seksin harjoittaminen ei ollut eettisessä mielessä hyvää eikä huonoa

Olennaista ei stoalaisen hyve-etiikan näkökulmasta ollut niinkään teko vaan se, kuinka, miksi, miten ja missä tarkoitusperissä se oli tehty, Grahnin väitöskirjassa kuvataan.

– Työni paljastaa teorioita ja käsityksiä sukupuolesta ja seksuaalisuudesta länsimaisen filosofian ja tieteen varhaisina vuosisatoina, mutta osoittaa myös, kuinka nykyinen tasa-arvokeskustelu sekä nykyfilosofia voivat ammentaa ajankohtaisia aineksia antiikin stoalaisesta ajattelusta, tutkija Malin Grahn sanoo.

Stoalaisuus oli vaikutusvaltainen filosofinen koulukunta antiikin hellenistisellä ja roomalaisella kaudella. Sen perusti Zenon Kitionlainen (n. 333–261 eaa.), ja se toimi Rooman keisari Markus Aureliuksen (121–180 jaa.) aikaan asti.

Malin Grahnin väitöskirja Gender and Sexuality in Ancient Stoic Philosophy tarkastetaan Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 25. lokakuuta.