Itsenäisyyden ajan suurinta valtionhallinnon uudelleen organisointia valmistellaan nyt kovalla kiireellä.
Valmiin esityksen koko uudistuksesta pitäisi syntyä vielä tämän hallituksen aikana.
Aluehallintoa on vuosien saatossa rukattu, mutta ministeriöiden ja valtioneuvoston toimintaan ei ole aiemmin koskettu. Nyt keskittäminen ja tehostaminen saattaa tietää sitä, että ministeriöt lakkautetaan ja aluehallinto supistetaan minimiin. Uudistus tietää myös satojen työpaikkojen vähenemistä lähivuosina.
Pienimmästä päästä on uudistus, jossa keskitetään ministeriöiden tietopalvelut, kirjaamot, virastomestarit ja kilpailutus. Ajatuksena on, että sisäiset palvelut tilataan yhdestä paikasta. Nyt jokaisella ministeriöllä on omat palveluntuottajat.
Hankepäällikkö Janne Kerkelä sanoo, että yksistään tätä on valmistelemassa kymmenkunta työryhmää ja 120 ihmistä eri ministeriöistä. Perusteilla on valtioneuvoston hallintoyksikkö.
Ministeriöt lakkautetaan
Koko uudistuksen tavoitteena on keskittäminen. Parlamentaarinen komitea valmistelee koko keskushallinnon uudistamista ja sen suunnitelmissa on kaikkien ministeriöiden lakkauttaminen ja niiden yhdistäminen valtioneuvoston alaiseksi yhtenäiseksi keskushallinnoksi.
Käytännössä keskittäminen tarkoittaa sitä, että pääministerin ja pääministeripuolueen asemaa vahvistetaan. Mallia tähän uudistukseen haetaan Ruotsista.
Keskushallintouudistusta pohtivan komitean pääsihteeri Päivi Pietarinen sanoo, että asiaa pohditaan tarkemmin myöhemmin keväällä.
Parlamentaarinen komitea tekee myöhemmin myös poliittisen ratkaisun valtion ylimpien virkamiesten asemasta. Heidän asemaansa pohditaan nyt omassa työryhmässä. Nykyisin ylimpien virkamiesten virat ovat määräaikaisia, mutta nyt ajetaan paluuta pysyviin "eläkevirkoihin".
Komitea aikoo keskustella virkamiesten tulevasta asemasta ensi viikolla.
– Tällä hetkellä jokainen ministeriö nimittää omat virkamiehensä. Nyt pohditaan, että olisiko ylimmät virkamiehet keskitettävä valtioneuvoston alaisuuteen, sanoo Pietarinen.
Aluehallintoa supistetaan
Valtion aluehallintoa aiotaan keskittää myös edelleen. Elyt, avit, TE-toimistot ja maistraatit sekä yksittäiset virastot aiotaan osin yhdistää tai joitakin muuttaa jopa yhdeksi virastoksi.
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kuvailee, että esimerkiksi Pohjois-Savossa voisi olla yksi virasto, missä toimivat ely, avi, TE-toimisto ja maistraatti. Ja tällaisia keskuksia olisi koko maassa kuudesta yhdeksään. Vaihtoehtoinen ääripään malli on se, että kaikille aluevirastoille perustetaan yksi yhteinen valtakunnallinen virasto ja sen alla olisi muutama toimipiste eri puolilla maata.
Nykyään Suomessa on kuusi avia, viisitoista elyä, kuutisenkymmentä maistraattia ja useita kymmeniä TE-toimistoja.
Kukaan ei pohdi sitä, mikä vaikutus uudistuksilla on, mutta tehokkuutta haetaan.
Hallituksen kehitysriihi edellyttää valtiolta 0,5 prosentin tuottavuuden nousua.
Kansliapäällikkö Päivi Nergin mukaan on selvää, että sillä on vaikutusta henkilöstöön. Valtion hallinnossa on töissä yli 85 000 ihmistä.
– Tässä nyt odotellaan, mitä se 0,5 prosenttia tarkoittaa, mutta selvää on, että kyllä se tarkoittaa paljoa ihmisiä. Mutta onhan meillä myös muita kuluja, joita samaan aikaan tarkastellaan.
Hankepäällikkö Janne Kerkelä puolestaan ilmaisee asian niin, että ”pannaan Suomi Oy Ab kuntoon ja lisätään tehokkuutta ja tuottavuutta.”