Järviradion Helsingin toimituksessa Erkki Propelli eli Janne Åman ottaa vastaan kuulijoiden puheluita suoraan radiolähetykseen tyttärensä makuuhuoneessa. Vireillä on keskustelu nuorisotyöttömyydestä. Soittajat ovat suurimmaksi osaksi eläköityneitä pohjanmaalaisia.
-Täällä Erkki Propelli, kuka siellä?
- Täällä on Airi, moi...
Järviradio toimii ja kuuluu pääasiassa Pohjanmaalla. Se on yksi harvoista suomalaisista radiokanavista, jota ei omista iso mediatalo. Jos uusi lainsäädäntö tulee voimaan, Järviradion kuuluvuusalue heikkenee huomattavasti. Paristakymmenestä lähettimestä yli puolet lakkaa toimimasta.
Vielä huonompi tilanne on pienillä radiokanavilla, joilla ei ole lainkaan pitkäaikaista radiolupaa. Nämä radiot ovat lähettäneet ohjelmaa pienillä, alle 50 watin lähettimillä, joille saa niin kutsutun teknisen luvan kolmen kuukauden jaksoissa.
- Viitisen radiota on ketjuttanut teknisiä lupia enemmän tai vähemmän säännöllisesti, kertoo Viestintäviraston kiinteät radioverkot -ryhmän päällikkö Suvi Juurakko.
Tällaisia ovat radio Sandelsin lisäksi ainakin oululainen Sea FM, helsinkiläinen Spin FM sekä tamperelaisen Komsitekin radio Gramox.
Jakoon uusia pitkäaikaisia radiotaajuuksia
Tietoyhteiskuntakaari-nimisen lain uudistuksen myötä pienillä kolmen kuukauden teknisillä radioluvilla toimimista ollaan rajoittamassa. Jokaista kolmen kuukauden lähetysjaksoa pitäisi seurata kahden kuukauden tauko pienradioilla.
Radioluvista vastaava liikenne- ja viestintäministeriö perustelee lakimuutosta sillä, että kolmen kuukauden pieniä teknisiä lupia ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen radiotoimintaan.
Kun muutoksen myötä monen pienen radion taajuudet vapautuvat, jakoon tulee 48 pitempiaikaista radiotaajuutta. Valtioneuvoston käsissä on, keille taajuudet annetaan. Pienradiot pelkäävät, että isot toimijat haukkaavat taajuudet.
Iisalmelaisen Radio Sandelsin omistaja Reijo Glad kertoo, että he ovat hakeneet pitempiaikaista toimilupaa aiemminkin - mutta tuloksetta.
- Hassuintahan tässä on se, että me uudet yrittäjät ja lyhytaikaisilla luvilla toimivat emme voi virallisesti edes hakea avoinna olevia taajuuksia, vaan ne jaetaan ensisijaisesti taajuuden tarkastuksina. Pelkona on tietenkin, että uudet taajuudet jaetaan ylikansallisille jättiradioille, Glad sanoo.
Lähes kaksi kuukautta viestintäministerinä toiminut Pia Viitanen (sd.) rauhoittelee pienradioita.
- Kun luvat myönnetään, varmasti ansioksi tullaan näkemään paikallisuus ja sen edistäminen sekä suunnitelmat, jotka lisäävät monipuolisuutta. Pyrimme ilman muuta välttämään keskittymistä, Viitanen lupaa.
"Uusia kanavia tuskin enää tulee"
Vaikka nykyiset pienradiot saisivat jatkaa, uusien pienten radioiden perustaminen vaikeutuu huomattavasti. Jos kolmen kuukauden toimintaa seuraa aina kahden kuukauden karenssi, ei radioon investoiminen houkuttele.
- Jos lainsäädäntö toteutuu, uusia kanavia tuskin enää tulee. Ilman näyttöjä on mahdotonta saada taajuutta, kuvailee Radio Sandelsin Reijo Glad.
Lisäksi on vielä epäselvää, missä määrin kaupallista sisältöä ja sponsorointia pienradioissa rajoitetaan. Ensin kaupallinen sisältö ja sponsorointi oltiin kieltämässä kokonaan, mutta kesäkuussa viestintäpoliittinen ministerityöryhmä päätti sallia ainakin tapahtumiin liittyvän mainonnan tapahtumaradioissa.
- Tämä on kuolinisku ennen kaikkea sellaisille radioille, joita monet tiskijukat laittavat esimerkiksi kesäksi pystyyn, jos he eivät voi saada rahoitusta enää millään tavalla, pahoittelee pohjanmaalaisen Järviradion juontaja Erkki Propelli eli Janne Åman.
Paikallisradiot uskovat, että lakimuutos on suurten mediayhtiöiden lobbaama ja tarkoituksena on ajaa paikallisradiot niin ahtaalle, että niiden on pakko lopettaa toimintansa.
- Mielestäni siitä ei ole kysymystäkään, etteikö näin olisi. Se on ihan selvä asia. Tässä ei järjellä ole mitään tekemistä uuden lainsäädännön kanssa, Åman laukoo.
Lakimuutos annetaan eduskunnalle loppuvuodesta ja uusien radiotaajuuksien jaosta päätetään kahden vuoden sisällä.