YK on julkistanut arvionsa Eritrean ihmisoikeustilanteesta. YK kertoo havainneensa selviä merkkejä ihmisoikeusrikkomuksista ja laittomuuksista.
Eritrea on viiden miljoonan asukkaan maa Itä-Afrikassa, Punaisenmeren rannalla. Maa itsenäistyi Etiopiasta vuonna 1993, jonka jälkeen yksi puolue on hallinnut maata rautaisella otteella.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi viime heinäkuussa, että Eritreasta on paennut 357 000 ihmistä. Tämä vastaa seitsemää prosenttia väestöstä. Eritrealaiset muodostavat syyrialaisten jälkeen toiseksi suurimman ryhmän niistä, jotka lähtevät vaaralliselle merimatkalle Välimeren yli Eurooppaan pyrkiäkseen pakolaisiksi.
Eritrean hallitseva puolue on luonut kattavan järjestelmän, joka pyrkii havaitsemaan pienimmänkin merkin kumouksellisesta toiminnasta tai verivihollisen, Etiopian auttamisesta.
Tämän seurauksena on, että lukuisat eritrealaiset ovat joutuneet pidätetyiksi pitkiksi ajoiksi tietämättä pidätyksen syytä. Pidätettyinä on myös lapsia, kertoo YK:n ihmisoikeusneuvoston puheenjohtaja Mike Smith.
– Vakoilijoiden verkosto menee niin syvälle yhteiskunnan ytimiin, ettei turvallisuuspalvelussa töissä oleva mies tiedä, että hänen tyttärensä voi olla töissä samassa paikassa, Smith kertoo.
Smithin mukaan Eritreassa tapahtuu teloituksia ilman oikeudenkäyntiä, ihmisiä katoaa ja heitä pidetään vangittuina ilman mahdollisuutta pitää yhteyttä omaisiinsa. Ihmiset eivät tiedä pidätyksen syytä, sen kestoa, tai edes missä heitä pidetään. Näiden toimien tarkoituksena on vaientaa hallituksen kriitikot ja antaa muille opetus.
– Useimmilla eritrealaisilla ei ole tulevaisuudentoivoa, Smith toteaa. Hän ei tästä syystä pidä outona, että niin moni eritrealainen hakee uutta toivoa ulkomailta.
Ihmisoikeusraportin lopullinen versio julkaistaan kesäkuussa.
Eritrean hallitus kiistää väitteet ihmisoikeusloukkauksista.
Uutista korjattu 16.3. klo 18.40 Eritrea itsenäistyi Etiopiasta, ei Sudanista.