Talvisodan ensimmäinen päivä

Talvisota alkoi 30. marraskuuta 1939 klo 6.50 aamulla. Neuvostoliitto käynnisti hyökkäyksen Suomeen koko itärajan pituudelta. Tässä koosteessa suomalaiset muistelevat, kuinka talvisota heidän kohdaltaan alkoi.

Talvisodan 50-vuotispäivän alla henkilökohtaisia muistoja sodan alusta kerrottiin Heikki Peltosen ja Terttu Lensun toimittamassa, toista tuntia kestäneessä puhelinkontaktiohjelmassa.

Laatokan Karjalassa Salmi ja Suojärvi olivat puna-armeijan ensimmäisiä hyökkäyskohteita. "Valtavia palloja putoili pelloille", muuan asukkaista kuvailee tykistökeskitystä.

Suojärven Hyrsylän mutkan asukkaat joutuivat jäämään sodan ajaksi vihollislinjojen taakse ja vankileireille.

Pohjoisemmassa neuvostojoukot hyökkäsivät rajan yli mm. Suomussalmessa ja Sallassa.

Maahyökkäyksen alettua Neuvostoliiton ilmavoimat aloittivat mm. Helsingin, Viipurin ja Turun pommitukset.

Läntisen Kannaksen armeijakunnan komentaja kenraali Harald Öhqvist kertoo tilanteesta Viipurissa ja eversti Mikola selvittää joukkojen ryhmityksiä sodan alkaessa vuonna 1959 tehdyssä tv-ohjelmassa.

Talvisodan ensimmäisenä päivänä radio välitti ohjeita ilmahälytysten ja evakuoinnin varalta.

Ulkoministeri Eljas Erkko kertoi Suomeen kohdistuneesta hyökkäyksestä englanninkielisessä lähetyksessä, joka oli suunnattu amerikkalaisille kuulijoille.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä kornettipena (ei varmistettu)

Sodan alkaessa en ollut vielä syntynytkään, mutta äidin masussa kuuntelin pommituksia..

Lähettänyt käyttäjä Sotamuistoja. (ei varmistettu)

Talvisota alkoi 30 päivä marraskkuta 1939 klo 6.50.

Synnyin lokakuun lopulla ja olin tuolloin noin kuukauden ikäinen. Äitini lähti Keski-Suomesta Tamapreelle sukulaisten luokse synnyttämään minua, koska silloin pelättiin Neuvostolliton hyökkäyksen alkavan.

Olin Helsingissä käymässä lääkärissä suurpommituksen aikana vuonna 1944, eli olin tuolloin neljä ja puolivuotta vanha.

Minut oli laitettu pommisuojan sementtilattialle makaanaan, äitini ja tätini kumartuivat suojelemaan minua mahdollisilta pommisuojan seinistä, tai katosta irtoavista kivenlohkareista.

Muistan vieläkin nuo tapahtumat, pommikoneisen äänet ja pommien ryskeen. Pommisuojan lamput syttyivät ja sammuivat vähän väliä ja pommisuoja oli aika-ajoin pimeänä.

Olin kysynyt äidiltäni, eikö noilla Ryssillä ole äitiä, kun ne ovat noin ilkeitä.
------------