Valtionyhtiö Fortum pelasti konkurssikypsän teknologiayhtiön – omistajaohjauksesta vastaavan pääministeri Sipilän lapset yhtiön omistajina

Valtionyhtiö Fortum sijoitti syksyllä 2016 miljoonia euroja biopolttoaineiden jalostusprosessia kehittävään yhtiöön. Pääministeri Sipilä on Chempolis-nimisen yhtiön entinen osakas ja neuvonantaja.

talous
Juha Sipilä
Juha SipiläMartti Kainulainen / Lehtikuva

Valtionyhtiö Fortumista tuli syksyllä pääomistaja Chempolis-nimiseen yhtiöön. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on aiemmin omistanut osan yhtiöstä. Nykyisin Sipilän lapset ovat yhtiön omistajia sijoitusyhtiönsä kautta.

Yhtiö on saanut useita miljoonia euroja valtion tukea vuoden 1997 jälkeen, mutta sen kehittämää biojalostusteknologiaa ei ole vielä missään saatu valjastettua kaupalliseen tuotantoon.

Chempolis on ollut viime vuosina pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa. Yhtiön tilanne helpottui lokakuussa 2016, kun valtionyhtiö Fortum sijoitti siihen yli kuusi miljoonaa euroa. Samassa yhteydessä yksityinen Taaleri Kiertotalous -rahasto sijoitti yhtiöön noin 4 miljoonaa euroa.

Fortum on pörssiyritys, mutta valtio omistaa siitä 50,7 prosenttia. Sen omistajaohjauksesta vastaa pääministeri Juha Sipilä (kesk.), joka hallituskauden alussa kesällä 2015 otti omistajaohjaukset poikkeuksellisesti pääministerin vastuulle. Yleensä omistajaohjauksesta on vastannut jokin muu hallituksen jäsen kuin pääministeri. Samoihin aikoihin Fortum alkoi valmistella sijoitusta konkurssikypsään Chempolikseen.

Sijoitus toteutui lokakuussa 2016 ja sen myötä Fortumista tuli yhtiön suurin omistaja 34 prosentin osuudella. Sipilän lapset omistavat yhtiöstä viiden prosentin osuuden sijoitusyhtiönsä eli Fortel Investin välityksellä.

Vakavaraisen omistajan eli Fortumin miljoonat tulivat Chempoliksen kannalta kriittisellä hetkellä. Vuoden 2015 lopulla Chempoliksen hallitus totesi vuosikertomuksessaan, että yhtiön kassavarat eivät enää riitä koko vuoden 2016 tarpeisiin. Tilintarkastajan lausunnon mukaan yhtiön talous on niin heikossa tilassa, että yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa voi “merkittävästi epäillä”.

Tekes väänsi rahahanat kiinni 2011

Chempolis oli pitkään valtion yritystukien kanta-asiakas. Etenkin innovaatiorahoituskeskus Tekesin tuet ovat olleet yhtiölle hyvin tärkeitä. Tekes on myöntänyt Chempolikselle tukia 1990-luvun lopulta lähtien useita miljoonia euroja.

Kaivattua liiketoimintaa ei kuitenkaan syntynyt, vaikka lehdissä ehdittiin useampaan kertaan uutisoida muun muassa kymmenien miljoonien eurojen laitostilauksesta Kiinaan. Ensin vuonna 2008 uutisoitiin Chempoliksen ja metsäyhtiö UPM:n sopimuksesta biojalostamon rakentamiseksi. Seuraavaksi vuonna 2010 kerrottiin (siirryt toiseen palveluun) kolme jalostamoa käsittävästä tilauksesta Tianjin Jiuqian Paper -nimisen yhtiön kanssa. Jalostamot oli määrä rakentaa 2012–2013.

Uutisista huolimatta näitä laitoksia ei ole tänäkään päivänä. Tekes-tukia yhtiölle maksettiin ensimmäisen kerran yli miljoona euroa vuonna 2008. Seuraavana vuonna tukea maksettiin jo lähes kaksi miljoonaa euroa.

Vuonna 2011 Tekes myönsi toistaiseksi viimeiset tuet Chempolisille. Samana vuonna valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) oli pistokokeenomaisesti tutkinut valtion energia- ja ilmastopainotteisia yritystukia.

Tuloksellisuustarkastuksessa VTV oli poiminut keskeiset Tekesin cleantechiin liittyvät rahoitusohjelmat ja arvioinut tuille saatua vastinetta. Tarkastusraportin lopputulema oli, että valtion rahalle ei ollut saatu riittävästi vastinetta, eikä kaupallista menestystä ollut syntynyt.

VTV:n tarkastaman viiden rahoitusohjelman suurimmat tuensaajat olivat Neste, Chempolis, UPM-Kymmene, Metso ja Wärtsilä. Varattoman yhtiön nousu tukilistauksen viiden kärkeen pörssin miljardiyritysten keskelle herätti ihmetystä.

Yleisradion MOT-ohjelma kertoi Chempoliksesta lisää vuonna 2012 ohjelmassaan Yritystukien kanta-asiakkaat (käsikirjoitus). MOT:n mukaan Chempolis oli 15 vuoden aikana saanut vähintään yli 10 miljoonaa euroa yritystukina ja lisäksi julkista rahaa sijoituksina Sitralta ja valtion Finnveran osin omistamalta rahastolta.

Fortum suunnittelee jalostamoa Chempoliksen teknologian todistamiseksi

Valtion enemmistöomistuksessa oleva energiayhtiö Fortum tuli Chempoliksen osakkaaksi vasta syksyllä 2016. Sijoitusta oli kuitenkin pohjustettu jo pidempään.

– Fortumin kiinnostus Chempoliksen teknologiaa kohtaan kasvoi syksyn 2015 aikana, sanoo Fortumin teknologiajohtaja ja Chempoliksen nykyisen hallituksen jäsen Heli Antila.

Fortum on Antilan mukaan sijoittanut muihinkin lupaaviin teknologiayrityksiin, mutta varaton ja keksintönsä kaupallistamista kaksi vuosikymmentä turhaan yrittänyt Chempolis on niistä ainoa bioteknologiayritys.

Antilan mukaan varsinainen syy mukaanlähtöön oli lupaavan teknologian lisäksi se, että Fortum suunnittelee parhaillaan uuden tuotantolaitoksen rakentamista Suomeen Chempoliksen teknologian varaan. Näin Chempolis pääsisi todistamaan, että sen tuotantoprosessi toimii myös kaupallisessa mittakaavassa.

– Kaupallisen kokoluokan pilottihanke tarvitaan, että asiakkaat vakuuttuisivat teknologian toimivuudesta kaupallisessa mittakaavassa, hän sanoo.

Antilan mukaan juuri tämä teknologian toimivuuden todistaminen ensimmäisellä isolla hankkeella on “pääomaintensiivisille teknologiayrityksille” kaikkein suurin haaste ratkaistavaksi. Tätä haastetta tuli nyt ratkomaan valtionyhtiö Fortum, jonka kassassa riittää miljardeittain sijoitettavaa sähköverkkojen myynnin jäljiltä.

Chempolis: Ensin kasvua, sitten yrityksen myynti

Joulukuussa 2014 Chempolis esitteli yhtiön tulevaisuuden suunnitelmia Pohjois-Pohjanmaan liiton järjestämässä Radikaalit teknologiat -seminaarissa.

Yhtiö on jakanut suunnitelmansa kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa yhtiö keskittyy neuvottelemaan biojalostamoiden rakentamisesta. Rahaa kerätään tässä vaiheessa etenkin piensijoittajilta.

Kakkosvaiheessa yhtiö pyrkii keräämään lisäpääomia yhtiön taloustilanteen vahvistamiseksi sekä keskittyy rakentamaan laitoksia. Vaihe kaksi toteutui, kun Fortum ja Taaleri Kiertotalous lähtivät mukaan yhtiön omistajiksi.

Kolmosvaihe on “Exit”. Yhtiön PowerPoint-esityksessä todetaan, että viiden vuoden jälkeen yrityksen “osakekanta myydään kokonaan tai osittain”. PowerPoint-esitys on päivätty joulukuulle 2014 eli omistajien suunnitelman mukaan osakkeilla olisi tarkoitus rahastaa loppuvuoteen 2019 mennessä.

Exit-vaiheessa yhtiön osakkeenomistajat pyrkivät siis myymään osakkeensa mahdollisimman hyvällä hinnalla sopivalle ostajalle. Fortumin teknologiajohtaja Antila ei kommentoi, onko Fortum aikeissa ostaa yhtiön myöhemmin.

Joka tapauksessa yrityksen vanhojen omistajien on nyt pystyttävä luomaan suuria odotuksia yhtiön taloudellisesta menestyksestä yli kahden vuosikymmenen odottamisen jälkeen. Näin yhtiö voitaisiin myydä hyvällä hinnalla.

Tämän suunnitelman kannalta uudella kaupallisen mittakaavan jalostamolla on keskeinen rooli. Näin Fortumin jalostamokaavailut sekä tänään esiin noussut Intian-hanke ovat omistajille tärkeitä.

Mikäli kasvuodotuksia syntyy, ovat exitissä voittajina omistuksistaan luopuvat nykyiset omistajat. Sipilän lapset omistavat Chempoliksesta sijoitusyhtiö Fortel Investin kautta viisi prosenttia. Pääministeri Sipilän liikemiestuttava Juha Hulkko omistaa yhtiöstä kymmenen prosenttia.