KAJAANI Vaikka vaakunoiden käyttö vaihtelee Suomen kunnissa, niin yhteistä on vaakunoiden imagollinen ja kunnioittava merkitys. Vaakunoita käytetään muun muassa virallisissa yhteyksissä, asiakirjoissa sekä papereissa ja kirjekuorissa allekirjoituksen tapaan.
Suomessa on tällä hetkellä 311 kuntaa ja yhtä monta virallista kuntavaakunaa. Kuntaliitosten yhteydessä lukuisia vaakunoita on jäänyt pois virallisesta käytöstä. Kuntaliitto ja Suomen Kotiseutuliitto ovat toivoneet, että näitä vaakunoita voisi käyttää epävirallisina kotiseutuvaakunoina.
– Suurin osa lakkautettujen kuntien vaakunoista on päätynyt kotiseutuyhdistysten käyttöön. Näin ne tulevat arvoa kunnioittavaan ja valvottuun käyttöön, kertoo Kotiseutuliiton eläkkeellä oleva pääsihteeri Lassi Saressalo.
Näin on käynyt muun muassa Nurmossa, Artjärvellä, Vähäkyrössä, Lammilla, Kiikoisissa, Alahärmässä, Varpaisjärvellä ja monessa muussa entisessä kunnassa.
– Kuntaliitosten yhteydessä kotiseututyö vilkastuu, ja paikallinen identiteetti tarvitsee vahvistusta. Tässä tarkoituksessa entisen kunnan vaakunan käyttö kotiseututyössä on merkittävää, sanoo suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo.
Kuntaliitokset vaikuttavat myös vaakunan valintaan
Kuntaliitoksissa yhdistynyt kunta on ottanut useissa tapauksissa käyttönsä vaakunan, jota samanniminen liitoskunta on käyttänyt jo aiemmin.
On myös kuntaliitoksia, joissa on säilynyt vanha kunnan nimi, mutta vaakuna on otettu naapurikunnasta. Näin on käynyt muun muassa Salossa, jossa on käytössä entisen Halikon kunnan vaakuna. Samalla tavalla Alavuden kaupunki otti käyttöön Töysän kunnan vaakunan.
Kuntaliitosten yhteydessä kunnat voivat sopia uuden kunnan nimestä ja vaakunan käytöstä. Sopimusta voidaan myös muuttaa.
– Näin kävi Vehkalahden liittyessä Haminaan, jossa käyttöön otettiin Vehkalahden vaakuna. Tähän oltiin tyytymättömiä, ja parin vuoden jälkeen otettiin käyttöön Haminan vaakuna, kertoo Kansallisarkiston Heraldisen lautakunnan sihteeri ja erikoistutkija John Strömberg.
Kajaanissa kaupunginjohtajan seinällä on kaupungin linnavaakuna ja sen vieressä kaupunkiin aikaisemmin liitettyjen Kajaanin maalaiskunnan ja Vuolijoen vaakunat. Niitä ei ole otettu aktiiviseen käyttöön vaikka keskusteluja on käyty.
– Muutama viikko sitten oli epävirallisia keskusteluja siitä, jos Vuolijoen aluelautakunta haluaa käyttää papereissaan Vuolijoen vaakunaan, niin miksipä se ei voisi olla kaupungin osavaakunana, kertoo Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen.
Entisen kunnan vaakunan käyttö kotiseututyössä on merkittävää.
Kajaanissa vaakunaa käytetään melko paljon ja monessa yhteydessä. Yksi syy tähän on se, että kaupungilla ei ole logoa, jota voisi käyttää kevyemmissä yhteyksissä.
Vaakuna on päätynyt myös postimerkkiin, jotka ovat nyt kaupungin käytössä. Myös urheiluseurat, joita kaupunki on tukenut, ovat saaneet luvan käyttää verryttelyasun rintapielessä Kajaanin vaakunaa.
– Silloin pitää olla tarkkana luvan antamisen suhteen, jos vaakuna menee kaupalliseen käyttöön ja markkinointiin. Tai jos se on sellaisessa paikassa, jossa se on alttiina kuraantumiselle ja lialle. Tai jos paikka on epäeettinen, sanoo Tolonen.
Kuntalaissa on säädetty, että vaakunoiden käytöstä päättää kunnanhallitus, joka on voinut siirtää tehtävän esimerkiksi kunnanjohtajalle. Näin on käynyt muun muassa Paltamossa ja Sotkamossa, joissa lupaa vaakunan käyttöön kysytään harvoin.
– Yleensä sen käyttöön kysytään lupaa, kun kyse on yhteistyökumppanuudesta tai tilanteessa, jossa kunta on ollut rahoittajana, Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen kertoo.
Rajoitettua ja juhlallista
Sotkamon naapurikaupungissa Kuhmossa vaakunan käyttö on rajoitettua ja juhlallista. Kaupungin virallisten asiakirjojen lisäksi sitä käytetään pöytästandaareissa, joilla muistetaan järjestöjä ja ihmisiä.
Vaikka lupaa vaakunan käyttöön kysytään harvoin, on kaupunginjohtajan mieleen jäänyt yksi tapaus, jossa vaakunan käytölle ei annettu lupaa.
–Vaikka pipot ovatkin kivoja, niin niissä vaakunan käyttö ei ole sopivaa. Maailmasta löytyy kyllä muita tunnuksia. Pipojen lisäksi vaakuna ei sovi boksereihin eikä kaulaliinoihin. Vaakuna on Suomen lipun jälkeen vahvin viestien välittäjä, joten pidetään ne voimissaan, sanoo Kuhmon kaupunginjohtaja Eila Valtanen.
Vaakunat ilmentävät paljon kunnasta, sen menneistä ja nykyistä elintavoista. Kainuun vaakunat tuovat esiin maakunnan runsaat vesistöt sekä laajat metsäalueet ja metsätalouden merkityksen. Tähän liittyvät myös muinainen tervanpoltto ja tervankuljetukset.
Mutta tänä vuonna 50 vuotta täyttävässä Suomussalmen vaakunassa ei ole vettä, metsää eikä tervaa. Mustalla pohjalla olevassa vaakunassa on neljä hopealipuketta, joista jokaisesta nousee kultainen liekki. Liekit kuvaavat entisaikojen pärevalkeita, ja hopealipukkeet viittaavat neljään kantataloon, jotka mainitaan asiakirjassa vuonna 1604.
– Nämä neljä kantataloa ovat Alanne, Tormua, Hulkoniemi ja Tiikkajala. Jotkut puhuvat myös Järvelästä ja jostakin muusta, mutta kai ne nuo ovat olleet. Minusta se on tyylikäs ja historiallinen vaakuna ja toivoisin, että sitä käytettäisiin enemmänkin, sanoo Suomussalmen kunnanjohtaja Asta Tolonen.