Harmaantuva ja laitoshoitoa purkava Suomi tarvitsee lähivuosikymmeninä kymmeniä tuhansia uusia hoiva-ja palvelukotipaikkoja, laskee suomalaisen pääomasijoittajan Interan toimitusjohtaja Tuomas Lang. Intera omistaa muun muassa Mikevan, joka on yksi suurimmista yksityisistä sosiaalipalvelujen tuottajista.
- Pääoma hakeutuu sinne, missä voi tehdä järkeviä sijoituksia, kuittaa Lang.
Mikevalla on yli 40 vammaisten, mielenterveyskuntoutujien, vanhusten tai erityistuokea tarvitsevien nuorten palvelukotia eri puolilla Suomea. Mikevaakin suurempia hoiva-alan yrityksiä ovat ruotsalaisten omistama Attendo MedOne sekä kotimaisten pääomasijoittajien Esperi Care ja Mainio Vire. Pääomasijoitusyhtiö Capman ilmoitti toukokuun alussa ostavansa Esperi Caren yhdessä yrityksen toimivan johdon kanssa.
Yksityinen hoiva-ala keskittyy muun muassa yrityskauppojen myötä.
- Kehitys kulkee Suomessa samaan suuntaan kuin muuallakin Euroopassa, esimerkiksi Ruotsissa. Rakennemuutos iskee rajuimmin pieniin ja heikosti tuottaviin yksiköihin ja kehitys kulkee kohti suurempia yrityksiä, uskoo Tuomas Lang.
Norjalaisyritys perustaa potilashotellin
Yksi Suomen hoivamarkkinoista kiinnostunut yritys on norjalainen Norlandia Care, joka ryhtyy pyörittämään Tampereen yliopistosairaalan yhteyteen rakennettavaa potilashotellia. Yhtiö aikoo tunnustella myös laajemmin Suomen mahdollisuuksia. Norlandia Carella on Norjassa ja Ruotsissa potilashotellien lisäksi muun muassa hoitokoteja. Toimitusjohtaja Hilde Britt Mellbye kehuu Suomen avoimia markkinoita.
- Suomessa hoiva-ala on hyvin avoin myös yksityisille. Norjassa yksityisten yritysten on paljon vaikeampi toimia poliittisen vastustuksen takia, kertoo Mellbye.
Interan toimitusjohtaja Tuomas Lang ei halua tehdä eroa kotimaisen ja ulkomaisen pääoman välillä.
- Interassakin on myös ruotsalaisten ja norjalaisten pääomasijoittajien rahaa. Hoivabisneksessä on kuitenkin se hyvä puoli, että työ tehdään täällä Suomessa.
Suomi - hoivamarkkinoiden villi länsi?
Sosiaali-ja terveysalan rakennemuutosta pitkään seurannut tutkija Jukka Ohtonen arvioi, että pääomasijoittajia vetävät puoleensa vielä melko neitseelliset ja nopeasti kasvavat markkinat.
- Palvelumarkkinat avattiin vuoden 1993 valtionosuusuudistuksella, mutta 1990-luku oli vielä hiljaista aikaa. Yksityissektori on kehittynyt viime vuosina voimakkaasti ja nyt se organisoituu uudelleen.
Kilpailu kiristyy ja tässä kisassa palvelujen järjestämisvastuussa olevat kunnat ovat Ohtosen mukaan aivan liian pieniä tekijöitä. Julkiselle rahalle pitäisikin nopeasti löytää isäntä, joka pystyy pitämään rengit eli markkinoilla toimivat tuottajat aisoissa.
- Meiltä puuttuvat kokonaan keinot ohjata ja arvioida yksityisiä palveluja. Lähitulevaisuuden suuri kysymys onkin, löytyykö julkiselle rahalle isäntä? Ja asialla on kohtalaisen kova kiire, sillä markkinat ovat avoimet ja yksityissektori organisoituu kovaa tahtia uuteen kuosiin.