Valtiosihteeri Antti Pelttarin johtama työryhmä esittää myös kerjäämisen organisoinnin kieltämistä rikoslailla ja laittoman leiriytymisen kieltämistä järjestyslailla.
Työryhmän mukaan kerjäämisen kiellolla halutaan torjua järjestäytynyttä kerjäämistä ja siihen liittyvää kerjäläisten hyväksikäyttöä. Kerjäämisen organisoinnin kieltämisellä voitaisiin työryhmän mukaan parantaa kerjäläisten asemaa, sillä ainakin osaan kerjäämistoimintaan liittyy kerjäläisten taloudellista hyväksikäyttöä.
Raportissa todetaan, että osa kerjäläisistä tuodaan Suomeen organisoidusti, ja heidän saamansa rahat menevät pääosin järjestäytyneille rikollisjärjestöille. Työryhmän mukaan Romaniassa on luettu syyte tämänkaltaisesta Suomeen kohdistuvasta toiminnasta yhteensä 22 ihmiselle.
Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson ei pidä kerjäämiskieltoa oikeana keinona ehkäistä organisoitua rikollisuutta.
— Jos tarkoituksena on puuttua organisoituun rikollisuuteen, niin se että sakotetaan tämän rikollisuuden uhreja on tuskin ratkaisu ongelmaa, kritisoi Johansson.
Selvityksen mukaan kerjääminen on muuttunut parin viime vuoden aikana aggressiivisemmaksi. Siihen on liittynyt myös omaisuusrikollisuutta ja asumisolosuhteiltaan ihmisarvon vastaista leireissä asumista.
— Eri tahoilta on tullut tietoa, että tämä ilmiö on tullut aggressivisemmaksi ja häiritsevämmäksi, ja että siihen liittyy myös katurikollisuuden muotoja, Pelttari toteaa.
Kielto vähentäisi kerjäläisten määrää
Sisäministeriön työryhmän mielestä viranomaisten tulisi myös pystyä tunnistamaan ihmiskaupan uhrit nykyistä paremmin. Kerjäläisten lähtömaiden kanssa olisi myös tehtävä enemmän yhteistyötä, jotta Suomen tilanteesta olisi oikeaa tietoa käytettävissä.
Raportissa arvioidaan, että kielto vähentäisi tulevien kerjäläisten määrää ja heihin liittyvän organisoinnin, pakottamisen tai jopa ihmiskaupan kaltaisen toiminnan suuntautumista Suomeen. Toisaalta kerjäämisen kieltäminen saattaisi lisätä esimerkiksi rihkaman tai kukkien myyntiä yleisillä paikoilla.
Helsingissä oli kesäkuussa 2010 arvion mukaan noin 220 kerjäläistä ja koko Suomessa noin 300.
Työryhmän selvityksen mukaan Suomi voi päättää kerjäämisen kieltämisestä kansallisella päätöksellä, sillä sitä ei säädellä EU-oikeudessa tai kansainvälisillä sopimuksilla. Perusoikeudet on kuitenkin otettava huomioon. EU-maissa kerjäämisen kieltävää lainsäädäntöä on ainakin Tanskassa, Itävallassa, Britanniassa, Luxemburgissa ja Espanjassa.
Pelttarin työryhmässä oli mukana oikeusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, sisäministeriön poliisi- ja maahanmuutto-osastojen sekä Helsingin kaupungin ja Helsingin poliisilaitoksen edustajia.
Oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajat jättivät loppuraporttiin eriävän mielipiteen.