Kotimaa |

”Lappia uhkaa sotatila, jos ILO-sopimus hyväksytään”

Alkuperäiskansojen oikeuksia ajava YK:n ILO 169 -sopimus jakaa lappilaisia moneen leiriin. Sopimus takaa alkuperäiskansoille oikeuden perinteisiin asuinalueisiin ja niiden luonnonvaroihin.

Aurinko nousee Saanan huipulla olevan seidan takaa
Kuva: Anna Sirén / Yle

- Sotatila siitä tulisi, jos ILO-sopimus hyväksytään! Ihmiset täällä Lapissa elävät luonnosta. Ei voi olla niin, että toiset saamelaisryhmät voivat määritellä, kuka saa kulkea ja käyttää maita, kauhistelee Enontekiön kunnanhallituksen puheenjohtaja Sari Keskitalo.

Maailman alkuperäiskansojen nuorten liiton puheenjohtajana toimiva Tuomas Aslak Juuso ei ymmärrä huolta.

- Tässä on selvästi väärinkäsitys ILO-sopimusta kohtaan. Kyse on siitä, että saamelaisten oikeudet tuodaan samalle tasolle kuin muilla, Juuso sanoo.

ILO 169 -sopimuksen ratifiointia on yritetty Suomessa jo vuosikausien ajan. Sopimuksen hyväksymistä hidastavat kiistat muun muassa siitä, ketkä määritellään saamelaisiksi ja minkälaiset oikeudet alkuperäiskansoilla on maa-alueisiin. Sopimus jakaa myös eduskuntapuolueiden mielipiteet eri leireihin. Muun muassa RKP ja vihreät tukevat sopimuksen hyväksymistä. Sen sijaan keskusta, kokoomus ja SDP sanovat, ettei ratifiointi ole vielä mahdollista.

- Saamelaiskäräjät haluavat, että valtion pitäisi antaa maat heille takaisin. Esimerkiksi täällä Enontekijöillä se tarkoittaisi, että 90 prosenttia maa-alueista siirtyisi pienen joukon omistukseen. Paikallisten lappalaisten jälkeläisiltä loppuisi poronhoito siihen, sanoo Keskitalo.

Juuson mukaan Saamelaiskäräjät eivät halua vaarantaa kenenkään oikeuksia. Esimerkkinä hän käyttää Norjaa, jossa ILO -sopimus on ratifioitu.

- Norjassa paikallisilla kunnilla, lääneillä ja Saamelaiskäräjillä on tasa-arvoinen hallinto maihin Finnmarkin alueella. Yksi ratkaisu voisi olla se, että nostetaan saamelaisten päätöksenteko tasa-arvoiseen asemaan Lapissa. Enontekiöläisten ei tarvitse saamelaisten poronhoitajien takia lopettaa elinkeinoaan, rauhoittelee Juuso.

ILO-ratifioinnin liittyen on keskusteltu paljon myös siitä, ketkä ovat oikeita saamelaisia ja ketkä eivät.

- Saamelaiskäräjien linja on liian tiukka sen suhteen, kuka määritellään saamelaiseksi. Ruotsissa ja Norjassa linja on huomattavasti löysempi. Meillä Käräjät korostavat liikaa kielen tärkeyttä, sanoo Keskitalo.

Juuson mukaan väite ei pidä paikkaansa.

- Norjassa on yhtä tiukat määritelmät. Ainoa ero on se, että siellä vain käräjillä on oikeus päättää, kuka on saamelainen ja kuka ei.

- Alkuperäiskansoilla on YK:n alkuperäiskansojen julistuksen mukaan oikeudellinen oikeus määritellä itse, kuka niihin kuuluu. Itse kannatan määrittelyssä kielen ja kulttuurin vahvuutta.

Tällä hetkellä korkein hallinto-oikeus voi kumota Saamelaiskäräjien päätöksen ja antaa hakijalle äänioikeuden saamelaiskäräjävaaleissa lisäämällä hänet vaaliluetteloon. Juuson mukaan saamelaiskäräjien vaaliluetteloon liittyy väärinkäsityksiä.

- Vaaliluetteloon pitää hakea, se ei ole saamelaisluettelo. Tässä ei nyt ihan osata lukea eikä ymmärtää.

A-studio: Stream käsittelee aihetta perjantaina 19.4. kello 21 TV1:llä. Studiossa aiheesta keskustelemassa tutkija Erika Sarivaara, Enontekiön kunnanhallituksen puheenjohtaja Sari Keskitalo, sekä maailman alkuperäiskansojen nuorten liiton puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Keskustele uutisesta 302 kommenttia

Alkuperäiskansojen oikeuksia turvaavan ILO 169 -sopimuksen ratifiointi aiheuttaa eripuraa lappilaisissa. Ratifioinniin pelätään antavan saamelaisille liian suuret maankäyttöoikeudet muihin paikallisiin nähden. Millaiset oikeudet saamelaisilla pitäisi olla valtion maihin?

Siirry keskusteluun

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä