Viime vuonna julkaistun nuorison vapaa-aikatutkimuksen mukaan yksi prosentti nuorista kuuluu puolueiden nuorisojärjestöihin tai varhaisnuorisojärjestöihin. Tämä näkyy myös järjestöjen jäsenmäärissä, jotka ovat kolmella suurimmalla puolueella tasaisessa laskussa.
Tuen määrässä tämä ei kuitenkaan näy. Kun veikkausvoittovaroista jaetaan tukea nuorisojärjestöille, kolmen suuren puolueen nuorisojärjestöt ovat kärjessä. Vain partio saa enemmän rahaa.
Viime vuonna keskustan, kokoomuksen ja SDP:n nuorisojärjestöt saivat kukin noin 600 000 euroa. Vähintään samansuuruisia summia on odotettavissa tänäkin vuonna, sillä veikkausvoittovaroista jaettava tuki on näille järjestöille vakaa rahoituslähde. Se muodostaakin leijonanosan niiden tuloista.
- Suomessa lähdetään siitä, että hallinnolla on tietty jatkuvuus. Ei voi hirveästi pudottaa kenenkään avustuksia, sanoo opetusministeriön ylitarkastaja Immo Parviainen.
Jakoperusteet tulkinnanvaraisia
Avustusten jaon valmistelee opetusministeriön toimikunta, joka nimitetään poliittisin perustein. Toimikunnalla on runsaasti pelivaraa, sillä valtiontalouden tarkastusvirasto on arvostellut rahanjakoperusteita läpinäkyvyyden puutteesta.
- Kriteerit perustuvat järjestelmään, joka on peräisin jo 1940-luvulta. Niitä ovat toiminnan laatu, ajankohtaisuus ja volyymi, Immo Parviainen kertoo.
Jäsenmäärät viittavat siihen, että ainakaan nuoret eivät koe puolueiden nuorisojärjestöjä erityisen ajankohtaiksi.
- Tässä onkin paradoksi. Kun jäsenmäärät laskevat, pitäisikö näiden järjestöjen saadakin lisää rahaa toimintansa tehostamiseen, ylitarkastaja Parviainen kysyy.
Volyymeja tarkastellaan paitsi jäsenmääristä, myös järjestön ministeriöön ilmoittamista osallistujamääristä. Esimerkiksi keskustanuorten vuoden 2008 selvityksessä puhutaan lähes 20 000 osallistujasta järjestön tapahtumissa. Toimintakertomuksessa mainitaan kuitenkin lähinnä muutaman kymmenen osallistujan tapahtumia.
- Meillä on toimintaa laajasti ympäri maan, ja pienistä puroista sitten syntyy aika nopeasti suuria lukuja, sanoo keskustanuorten pääsihteeri Kiril Häyrinen.
Samantapainen tilanne on myös demarinuorten ja kokoomusnuorten selvityksissä: osallistujien kokonaismäärä on suuri, järjestetyt tapahtumat pieniä.
- Kun järjestö saa äänensä kuuluviin, se lasketaan mukaan. Esimerkiksi lasketaan, kuinka monta nuorta on ollut tilaisuudessa jossa järjestö on ollut esiintymässä, selittää ministeriön Immo Parviainen epäsuhtaa.
Parviaisen mukaan jakoperusteissa ei katsotakaan pelkkiä lukuja, vaan tehdä kokonaisarviointia.
- Puolueiden nuorisojärjestöillä on suomalaisessa demokratiassa tärkeä rooli. Voidaan kysyä mitä tapahtuisi, jos niitä ei tuettaisi, kysyy ylitarkastaja Parviainen.
Toisaalta, vihreät kuuluu nuorison keskuudessa suosituimpiin puolueisiin, vaikka puolueen nuoriso- ja opiskelijajärjestö saa vain noin kymmenesosan siitä tuesta, jota kukin kolmesta suuresta saa.
Tutkija: Rahaa jaetaan epäoikeudenmukaisesti
Nuorison poliittista osallistumista tutkineen Kari Paakkunaisen mukaan puolueiden nuorisojärjestöjen tukeminen on tehoton tapa aktivoida nuoria yhteiskuntaan, vaikka hän näkeekin niissä hyviä puolia.
- Monen puolueen nuorisojärjestö on ikään kuin terävänä piikkinä itse puolueessa, esimerkiksi kokoomusnuoret näyttävät ajavan emopuolueesta oikealta ohi, Paakkunainen näkee.
- Nykyinen rahanjakosuhde on kuitenkin epäoikeudenmukainen, se on jäänne menneiltä ajoilta. Tehokkaampaa olisi tukea monipuolisesti esimerkiksi yhden asian liikkeitä, erilaisia projekteja ja verkostoja, Kari Paakkunainen ehdottaa.