Artikkeli on yli 13 vuotta vanha

Suojelujärjestöt: Susikanta ei kestä enempää tappolupia

Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi ovat ottaneet kantaa susikeskusteluun. Järjestöjen mukaan susikanta on puolittunut vuosikymmenessä.

Kuvassa kaksi sutta seisoo talvimaisemassa  ja katsoo kuvan takareunaan.
Kuva: Seppo Nykänen
  • Antti Seppälä

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuoreen arvion mukaan Suomessa on enää 120-135 sutta. Kun susi arvioitiin vuonna 2010 erittäin uhanalaiseksi, susia oli sata yksilöä enemmän kuin nyt.

Susi pitäisi ehkä jo luokitella äärimmäisen uhanalaiseksi. Lisääntyviä susilaumoja on Suomessa enää kymmenen, kun niitä pitäisi suden kannanhoitosuunnitelman mukaan olla vähintään 20 ja idästä saatavan tulomuuton vähentyessä 25, järjestöt toteavat kannanottossaan.

Järjestöt vastustavat Maa- ja metsätalousministeriön esitystä poronhoitoalueen eteläpuolisista viidestä ylimääräisestä sudenkaatoluvasta. Ne muistuttavat, että kiintiöluvistakin on käyttämättä seitsemän.

Uudet ja käyttämättömät vanhat luvat veisivät yhteensä kymmenesosan jäljellä olevasta susikannasta.

- Uudet ja käyttämättömät vanhat luvat veisivät yhteensä kymmenesosan jäljellä olevasta susikannasta. Merkitys on vielä suurempi, jos lupien käyttö kohdistuu lisääntyviin yksilöihin, kuten Pöytyällä tapahtui alkuvuodesta 2012, järjestöjen kannanotossa sanotaan.

- Suomen susikannan romahdus uhkaa myös kannan perinnöllistä elinkelpoisuutta, koska samaan aikaan kannan romahduksen kanssa susien muutto Venäjältä on merkittävästi vähentynyt, toteaa ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen WWF:stä.

Suomen susikantaa verottaa laiton metsästys

- Ministeriön ei pidä nöyrtyä suden salametsästyksen edessä antamalla lisää tappolupia, sanoo Luonto-Liiton susiryhmän varapuheenjohtaja Sami Lyytinen.

Suden salametsästys on lain mukaan törkeä metsästysrikos, jonka selvittämiseen viranomaisilla on tavallista laajemmat tutkintakeinot. Ne ovat nyt osoittaneet tehonsa ja tarpeellisuutensa.

Ruokintapaikka on poistettava ennen sutta.

Risto Sulkava

- Maa- ja metsätalousministeriön pitäisi kampanjoida salametsästystä vastaan ja lisätä susivalistusta. Lounais-Suomen susilaumojen pannoittaminen radiolähettimillä olisi kaikkien edun mukaista. Jos susi tulee pihalle, syynä voi olla esimerkiksi lähellä asutusta oleva riistan ruokintapaikka. Ruokintapaikka on poistettava ennen sutta, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

- Ihan tavallinen susikin jättää silloin tällöin jälkensä pihapiiriin tai sen ympäristöön. Tutkimuksissa pihavierailujen on todettu olevan äärettömän harvinaisia. Silti arinkin yksilö saattaa tulla tuomituksi ongelmalliseksi pihasudeksi, kun se liikkuu pimeällä pihapiirissä, muistuttaa Sami Lyytinen.