Koko maailma oli varpaillaan loppukesälllä 2013. Yhdysvaltain odotettiin aloittavan massiivisen ilmasodan ja lähettävän maajoukkoja Lähi-itään.
Presidentin Bashar al-Assadin joukkojen kerrottiin käyttävän kemiallisia aseita siviilejä vastaan. Sitä pidettiin viimeisenä pisarana presidentti Barack Obamalle.
Obama päätti kuitenkin toisin.
Päätöstä ovat kritisoineet niin ulkopolititiikan asiantuntijat kuin politiikot Jordanian kuninkaasta entiseen ulkoministeriin, Obaman seuraajaksi pyrkivään Hillary Clintoniin.
"Ylpeä päätöksestä olla hyökkäämättä"
Obama kertooThe Atlantic -lehden haastattelussaolevansa ylpeä hetkestä, jolloin päätti olla ryhtymättä sotatoimiin al-Assadia vastaan.
Se oli yksi vaikeimmista koskaan tekemistäni päätöksistä.
– Yleisen käsityksen mukaan uskottavuuteni ja Amerikan uskottavuus oli koetuksella. Niinpä päätökseni ottaa aikalisä vei minulta poliittisia pisteitä. Vastustin painostusta ja päättelin täysin itsenäisesti, mikä on mielestäni Amerikan parhaaksi. Se oli yksi vaikeimmista koskaan tekemistäni päätöksistä, Obama sanoo.
Elokuussa 2014 Yhdysvallat käynnisti liittolaistensa kanssa "Luontainen ratkaisu" (Inherent resolve) -nimisen operaation Isisin ja muiden terrorijärjestöjen tuhoamiseksi ilmaiskuilla. Maajoukoista ei kuitenkaan ole enää ollut puhetta.
Venäjäkään ei hetkauta
Samaan aikaan Venäjä on omalla sotilasoperaatiollaan noussut ensimmäistä kertaa 1970-luvun jälkeen merkittävään asemaan alueella.
Obama on ilmeisen tietoisesti suonut tämän roolin Venäjälle.
– Yhdysvalloilla ei ole strategista kärsivällisyyttä Venäjän kanssa. Sen mielenkiinto kohdistuu nyt muualle kuten Aasian ja Tyynenmeren alueeseen, washingtonilaisen EastWest-instituutin vanhempi tutkija Franz-Stefan Gady arvioi Ylelle.
Putin kertoi maanantai-iltana, että Venäjä vetää osittain joukkojaan Syyriasta, yli viisi kuukautta operaation aloittamisen jälkeen.
– Putin on onnistunut tavoitteessaan, että Syyriaan ei ole mahdollista saada rauhaa ilman Venäjää, tutkija Gady sanoo.
Irak ja Afganistan opettivat
Yhdysvalloissa Obaman Syyrian-politiikkaa ovat arvostelleet ennen kaikkea republikaanit, muun muassa Obaman puolustusministerinä työskennellyt Chuck Hagel.
Jätimme jälkeemme kaaosta, teurastusta ja yksinvaltaisia hallintoja.
Obama tuntuu kuitenkin pysyvän vankkumattomasti kannassaan.
Ennen tuloaan Valkoiseen taloon hän arvosteli edeltäjäänsä Irakin ja Afganistanin sodista.
Presidenttinä hän on itse silti joutunut lähettämään lisää joukkoja Afganistaniin. Irakista vetäytyminen ei sujunut suunnitelmien mukaisesti.
Libyan ilmaiskuihin vuonna 2011 hän suostui vasta, kun operaatio määrättiin Naton alaisuuteen.
Perustelee menestyksellä Kuubassa ja Iranissa
Obama katsoo, ettei Yhdysvallat voi olla mukana ratkaisemassa kaikkia kriisejä, vaikka se on edelleen supervalta.
– Pudotimme Kambodzhaan ja Laosiin enemmän räjähteitä kuin Eurooppaan toisessa maailmansodassa. Silti Nixon lopulta vetäytyi ja Kissinger meni Pariisin neuvottelemaan. Jätimme jälkeemme vain kaaosta, teurastusta ja tuosta helvetistä ajan mittaan nousseita yksinvaltaisia hallintoja, Obama selittää The Atlanticille.
Hän puolustaa ulkopolitiikkaansa kolmella merkittävällä saavutuksella: Kuuban diplomaattisuhteiden solmimisella, Tyynenmeren alueen vapaakauppasopimuksella ja sopimuksella Iranin ydinvoimaloista.