Syyrian sisällissodasta palanneet saattavat olla traumatisoituneita, tai katkerampia kuin lähtiessään. Pahimmassa tapauksessa he ovat radikalisoituneet entisestään ja tuovat sodan mukanaan lähtömaahansa.
Konfliktialueilta palaajiin ollaan Euroopassa varautumassa hyvin erilaisin keinoin. Suomi on kallistumassa Tanskan malliin, jossa palaajat halutaan sopeuttaa takaisin yhteiskuntaan.
Tämän niin sanotun exit-työn on tarkoitus tarjota radikalisoituneelle ulospääsy ääriajattelusta. Esimerkiksi Tanskan Aarhusissa asiaan on jo vuosia sitten vakiintunut exit-työn malli, mutta Suomella on toistaiseksi vasta suunnitelma.
Yle esittelee viiden kohdan kautta, miten konfliktialueilta palaajia aiotaan jatkossa kohdella.
1. Suomen kansalaisen paluuta ei voi estää – muiden ehkä voi
Britannian hallituksen jäsenet ovat ehdottaneet brittiläisten Isis-taistelijoiden paluun synnyttämään uhkaan kovia keinoja, kuten maahanpaluun estämistä ja kansalaisuuden riistämistä. Passien poistamista on ehdotettu myös Suomessa.
Suomen kansalaisen paluun estäminen on kuitenkin perustuslain vastaista. Sen sijaan kaksoiskansalaisuuden haltijoiden ja oleskeluluvalla Suomessa olleiden tilanne voi jatkossa olla toinen. Sisäministeriössä harkitaan parhaillaan kiristyksiä terroristiseen toimintaan osallistuneiden muiden maiden kansalaisten maahantuloon. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi oleskeluluvan poistoa.
Suurin osa esimerkiksi Syyriaan lähteneistä on kuitenkin Supon mukaan Suomen kansalaisia. Tämän vuoksi rajalla käännyttäminen ei ole kummoinen ratkaisu itse ongelmaan, ellei perustuslakiin aiota tehdä mittavia muutoksia.
2. Rikoksiin osallistunut saa rikolliselle kuuluvan käsittelyn
Osallistuminen aseelliseen konfliktiin ei ole rikos. Sen sijaan osallistuminen aseelliseen konfliktiin terroristisessa tarkoituksessa on. Mikäli poliisilla on syytä olettaa, että esimerkiksi Syyriaan taistelemaan lähtenyt on liittynyt Isis:in riveihin, suoritetaan esitutkinta joka saattaa johtaa oikeudenkäyntiin.
Suomeen ei viranomaisten tietojen mukaan ole toistaiseksi palannut yhtäkään tällaista taistelijaa eikä Suomen vankiloissakaan siten istu Isis-"veteraaneja”. Rikosseuraamuslaitoksen olisi kuitenkin syytä pohtia asiaa jo etukäteen. Esimerkiksi Pariisin tammikuun iskujen terroristeista kaksi oli radikalisoitunut nimenomaan vankilassa.
Ei-rikolliset, mutta radikalisoituneet palaajat ohjataan sen sijaan suoraan exit-toiminnan piiriin.
3. Radikalisoitunut ohjataan Ankkuri-tiimin käsittelyyn
Kun tanskalainen palaa konfliktialueelta kotimaahansa, aletaan sosiaali- ja nuorisotyöntekijöiden avulla miettiä, mitä henkilö tarvitsee eniten: lääkäriä, psykologia vai kenties apua opiskelu- tai työpaikan saamiseen? Jokaiselle annetaan halutessa mentori, joka seuraa hänen etenemistään.
Suomessa aiotaan soveltaa Tanskan mallia. Suomen poliisilaitoksilla on jo olemassa poliisista, sosiaalityöntekijästä ja psykiatrisesta sairaanhoitajasta koostuvia Ankkuri-tiimejä. Niiden tarkoituksena on pohtia syitä nuoren syrjäytymiseen ja rikolliseen käyttäytymiseen, sekä keinoja saada nuorelle oikeanlaista apua.
Konfliktialueelle lähteneen motiivit saattavat olla poliittisia, tai vaikkapa puhtaasti taloudellisia. Siten exit-työssäkin apu on räätälöitävä yksilöllisesti.
Ankkuri-tiimeillä tulee sisäministeriön mukaan olemaan merkittävä rooli Suomen exit-työssä, sillä niiden avulla on jo onnistuttu tehokkaasti ehkäisemään rikollisuutta ja niitä ollaan sen vuoksi perustamassa jokaiseen poliisilaitokseen.
4. Ankkuri-tiimi ohjaa ammattilaisen puheille
Kun konfliktialueelta palanneen ongelmien syistä on saatu käsitys, hänet pyritään ohjaamaan oikeanlaisen avun piiriin. Se voi tarkoittaa esimerkiksi terveysaseman mielenterveyspalveluja, tai sitten taloudellisen avun antamista auttamalla henkilöä työnhaussa.
Konfliktialueilta palanneilla on todennäköisesti kokemuksia väkivallasta. Tämän vuoksi sisäministeriö on tehnyt kumppanuussopimuksen katuväkivallan ehkäisytyötä vuosia tehneen Vuolle Setlementti ry:n kanssa. Vuolle Setlementti on yhdessä muiden suomalaisten järjestöjen ja yhdistysten kanssa tehnyt rahoitushakemuksen RAY:lle, jolta saadun rahoituksen avulla työ on tarkoitus polkaista käyntiin.
Ankkuri-tiimien toiminta, kuten tuleva exit-työkin, perustuvat vapaaehtoisuuteen. Tukea ei haluta pakkosyöttää koska rikollisuudesta, väkivallasta ja ääriajattelusta ulospääsy edellyttää sitoutumista. Vapaaehtoisuutta puoltaa sekin, että esimerkiksi väkivaltarikoksiin syyllistyneet haluavat itsekin pois väkivallan kierteestä.
5. Riskihenkilöt pitää havaita ennen Isis:n värväriä
Sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkisen mukaan exit-työstä puhuttaessa ei ole järkevää erotella konfliktialueelta palaajia ja alueelle lähtöä suunnittelevia. Syyriaan lähteneen fundamentalistinen vakaumus on saattanut matkan aikana saada kolauksen ja toisaalta radikaaliin ajatteluun on järkevintä puuttua ennen kuin lentoliput on ostettu.
Tämän vuoksi sisäministeriö, poliisilaitokset, uskonnolliset yhteisöt ja maahanmuuttajien kanssa töitä tekevät järjestöt ovat verkostoitumassa pikavauhtia keskenään. Oppia on haettu Yhdysvalloista, missä suuri määrä terrori-iskujen suunnitelmia on jo paljastettu tiedustelupalvelun ja muslimiyhteisöjen yhteistyön avulla.
Suomessa on kuitenkin kiire exit-työnsä kanssa. Suomen muslimiyhteisöistä tulleiden arvioiden mukaan maassa on suuri joukko nuoria, jotka miettivät konfliktialueille lähtöä.