Artikkeli on yli 14 vuotta vanha

EU:ssa sopu kolmihaaraisesta elvytyspaketista

Euromaiden johtajat ovat päässeet Brysselin huippukokouksessa laajaan sopimukseen eurokriisin ratkaisemiseksi. Yön aikana käydyissä neuvotteluissa johtajat sopivat Kreikan velkataakan helpottamisesta, Euroopan väliaikaisen kriisirahaston käyttövoiman kasvattamisesta ja pankkien pääomittamisesta.

Euromaiden velkakriisiä aletaan hillitä juuri niillä keinoilla, joita on pitkään arvailtukin. Kreikan velkoja saneerataan, pankkeja tuetaan ja väliainen kriisirahasto - ERVV - viritetään uuteen uskoon.

EU-presidentti Herman van Rompuy sanoi tiedotustilaisuudessa aamuvarhaisella, että euroalue ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF antavat Kreikalle yhteensä 100 miljardia euroa lisälainaa. Yksityisten lainoittajien kanssa sovittiin, että Kreikan velkojen saatavista leikataan 50 prosenttia.

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy kertoi, että euromaiden johtajat ovat lisäksi sopineet Euroopan väliaikaisen kriisirahaston ERVV:n käyttövoiman kasvattamisesta nykyisestä 440 miljardista tuhanteen miljardiin euroon. Lisäksi luvattiin 30 miljardia pankkisektorin tukemiseen.

Koko yön jatkuneen kokouksen ensimmäinen päätös syntyi suurten eurooppalaisten pankkien puskuripääomien kasvattamisesta viidestä yhdeksään prosenttiin, eli 106 miljardilla eurolla. Pankeille annettiin aikaa pääoman keräämiseen kesäkuun loppuun asti.

Sovun avaimena oli Saksan, Ranskan ja IMF:n yön aikana käymät neuvottelut pankkisektorin yksityisten sijoittajien kanssa. Niissä ratkaistiin, kuinka yksityinen sektori on mukana, mitä pankkisektori saa ja kuinka paljon lisää lainaa tarvitaan.

Sopu syntyi muun muassa Kreikan lainasaatavien leikkaamisesta 50 prosentilla yksityisten sijoittajien osalta. Leikkaus oli nimenomaan Saksan tavoite.

Rahaston voima kasvaa tuhanteen miljardiin

EU-johtajat sopivat, että väliaikaista kriisirahastoa vahvistetaan niin, että se riittäisi pidempään ja mahdollisten suurempien ongelmien ratkaisuun.

Sovun myötä rahastosta annetaan takuita yksityisten sijoittajien riskilainoille 25 prosenttiin asti, jolloin rahaston nettovoimaa lasketaan pystyttävän kasvattamaan jopa tuhanteen miljardiin euroon.

Lisäksi perustetaan erillinen erityisrahasto, johon IMF:n kautta tai ilman sitä toivotaan euron ja Euroopan ulkopuolisia sijoittajia, jotka ostaisivat velkamaiden papereita. Ostajaksi toivotaan esimerkiksi Kiinaa, jolla on suuri ylijäämä ja paljon rahaa.

Lisäksi sovittiin kaikkien 27 maiden kesken pankkien pääomittamisesta. Siihen käytetään pankkien yksityissijoittajia, toissijaisesti valtioita ja vasta sitten rahastoa.

Asian teknisistä yksityiskohdista ei vielä sovittu, vaan ne ratkaistaan euromaiden valtiovarainministerien jatkoselvittelyssä marraskuussa.

Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtajan Jean-Claude Trichet'n mukaan euroalueen johtajat tekivät "erittäin tärkeitä päätöksiä" talouskriisin ratkaisemiseksi.

Kreikan pääministeri George Papandreou kuvasi sopimusta Kreikan uudeksi aluksi.