Suomessakin sellaisia kohtuullisen keveitä epäilyjä on ollut muutama tapaus.
Mers-virus on sairastuttanut ihmisiä lähinnä Arabian niemimaalla, erityisesti Saudi-Arabiassa ja nyt myös Etelä-Koreassa, mutta se on kulkeutunut matkustajien mukana kaikkiaan 14 muuhunkin maahan. Mers ei kuitenkaan vielä aiheuta maailmanlaajuista hätätilannetta, Maailman terveysjärjestö WHO arvioi keskiviikkona.
Suomessa ei ainakaan toistaiseksi ole diagnosoitu tai hoidettu mers-tartuntoja.
– Periaatteessa asia ei ole uusi. Virusta on esiintynyt jo kolmen vuoden ajan. Suomessakin sellaisia kohtuullisen keveitä epäilyjä on ollut muutama tapaus, mutta mitään todellista mersiksi osoittautunutta tapausta ei ole ollut, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen infektiotautiosaston johtaja Mika Salminen.
Etelä-Korean epidemian aikana THL:ään on tullut muutamia yhteydenottoja.
– Muutamia kyselyitä on tullut, mutta ei vahvoja epäilyjä mersistä.
Suomikin valmiudessa
THL ja terveysviranomaiset ovat olleet valmiudessa mersin varalta jo pitkään.
– Suomessa on muistutettu ohjeista, jotka teimme jo useampi vuosi sitten mersiin varautumisen suhteen, Salminen kertoo.
On ihan perusasia suomalaisessa terveydenhoidossa kysyä, onko potilas ollut ulkomailla.
Mersin uhka on otettu huomioon myös mm. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, kertoo infektioyksikön osastonylilääkäri Jaana Syrjänen.
– Olemme päivittäneet ihan näinä päivinä toimintaohjeistusta Taysin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin henkilökunnalle sellaista tapauksista, joissa on mersin mahdollisuus. Ne perustuvat THL:n ohjeisiin.
Ohjeistuksessa käydään läpi mm. mitä näytteitä otetaan ja millaisia suojaimia henkilökunta tarvitsee. Potilasta hoidettaisiin alipainehuoneessa.
Pontevia toimia, mutta myös virheitä
Etelä-Koreassa mers-epidemia näkyy monin tavoin. Maassa on myös kiistelty siitä, onko viranomaisten toiminta ollut riittävää uusien tartuntojen estämiseksi. THL:n infektiotautiosaston johtaja Mika Salminen antaa melko hyvän arvosanan korealaiskollegoilleen.
– Siellä on pystytty jäljittämään erittäin suuri määrä altistuneita ihmisiä, ja osoittamaan heidät joko hoitoon tai karanteeniin. Aivan valtavan hienoa työtä on tehty. Toki siellä on tehty myös virheitä. Muutama henkilö on jäänyt tunnistamatta, mutta toisaalta se on erittäin haastavaa löytää tällaisessa tilanteessa joka ikinen altistunut.
Aivan valtavan hienoa työtä on tehty. Toki siellä on tehty myös virheitä.
Ylilyontejäkin on sattunut, kuten tuhansien koulujen sulkeminen.
– Koulusulkemisista tiedetään tutkimusten valossa, että toimen teho on huono. Varsinkin kun Koreassa kaikki tartunnat ovat tapahtuneet sairaaloissa, Salminen muistuttaa.
Osastoylilääkäri Jaana Syrjänen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta kritisoi erityisesti sitä, että mers-viruksen Etelä-Koreaan tuonut mies ehti käydä useammassa sairaalassa ennenkuin tartuntaa osattiin epäillä.
– Siellä on pettänyt suojaustoimet. Uskon, että Suomessa viruksen mahdollisuus olisi tullut esiin joka paikassa. On ihan perusasia suomalaisessa terveydenhoidossa kysyä, onko potilas ollut ulkomailla. Suomalaiset tietävät riskit, ja osaavat kertoa olleensa ulkomailla kysymättäkin.