Ensimmäisen kauden valtuutetut Pekka Majuri (kok.) ja Leo Stranius (vihr.) ovat paljon vartijoina. Heidän johtamansa Helsingin Energian johtokunta tekee tällä valtuustokaudella päätöksiä, jotka vaikuttavat vielä vuosikymmeniä helsinkiläisten hiilijalanjälkeen ja energialaskuihin.
Varapuheenjohtaja Stranius: Päätökset ovat tulleet myöhässä
Varapuheenjohtajan paikalle istunut Leo Stranius on ympäristöväelle tuttu Luonto-Liiton toiminnanjohtajana. Tässä toimessa hän on kampanjoinut jo vuosia uusiutuvien energialähteiden puolesta. Straniuksen mielestä fossiilisista polttoaineista, kuten kivihiilestä, luopumisessa on hidasteltu.
- Käytännössä ei ole tehty poliittisia päätöksiä aikaisemmin. Vasta nyt on sitouduttu siihen, että Helsinki tulee olemaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Minun mielestäni pitäisi olla paljon aikaisemmin, sanoo Stranius.
Puheenjohtaja Majuri: Mitä ilmeisimmin olisi voitu toimia nopeammin
Varsinaisen puheenjohtajan nuijaan tarttunut Pekka Majuri on suurelle yleisölle tuttu sotilaallisten kriisien kommentaattorina. Hän myöntää, että energia-asiat vaativat vielä paljon perehtymistä. Hänkään ei ole täysin vakuuttunut aikaisempien vallanpitäjien tarmosta vähentää kivihiilen polttoa.
- Minulla ei ole varsinaisesti kokemusta siitä kenellä se valta on oikeastaan ollut, mutta kyllä tässä mitä ilmeisimmin olisi voitu toimia nopeamminkin, sanoo Majuri.
Puheenjohtajien kritiikki kolahtaa omaan pesään. Vihreillä ja kokoomuksella kun on ollut jo vuosia vahva ote sekä energiayhtiöstä että kaupunginvaltuustosta.
Majuri tyytyy nykyisiin tavoitteisiin
Mutta jos uudet puheenjohtajat saisivat itselleen täyden poliittisen vallan, niin kuinka nopeasti kivihiili ja maakaasu vaihtuisivat uusiutuviin energialähteisiin?
Pekka Majuri piirtää paperille tasaisen viivan, jonka mukaan Helsinki elää täysin uusiutuvien energialähteiden varassa vuonna 2050.
- Se hidas nousu on minun käsittääkseni realismia. Me emme voi kovin nopeasti tehdä mitään äkkinäisiä ratkaisuja ainakaan kohtuukustannuksin.
- Haluaisitko edes henkilökohtaisesti mennä tuon nopeampaa?
- En. Minä en pidä sitä tarkoituksenmukaisena. Kyllä tässä on syytä olla myös järkevä. Pääasia että mennään. Vuosi 2050 tulee kyllä varsin nopeasti vastaan, Majuri perustelee.
Stranius haluaa kiristää tahtia
Leo Straniuksella piirtää paperille kolme viivaa. Ensimmäinen menee pystysuoraan ylös, sillä hänen mielestään helsinkiläisten energia pitäisi tuottaa jo nyt pelkillä uusiutuvilla energialähteillä. Loputkin viivat ovat jyrkemmässä kulmassa, kuin Majurilla.
- Jos minulla olisi kaikki valta, niin varmasti me pääsisimme vuoteen 2020 mennessä siihen tilanteeseen, jossa käytetään sataprosenttisesti uusiutuvia energialähteitä. Poliittisesti realistinen mahdollisuus on kuitenkin mielestäni se, että vuonna 2035 Helsingissä käytetään sataprosenttisesti uusiutuvia energialähteitä, sanoo Stranius.
Ratkaiseva kattilapäätös kahden vuoden kuluttua
Uusien puheenjohtajien suuri hetki odottaa kahden vuoden päässä. Silloin valtuusto päättää, mitä tehdään vanhoille laitoksille, rakennetaanko Vuosaareen uusi ja jos rakennetaan niin millainen. Päätös vaikuttaa helsinkiläisen hiilijalanjälkeen ja energialaskuun vielä pitkään valtuustokauden jälkeen.
Jyväskylässä muistellaan edelleen hämmennyksellä kaupungin omistaman energiayhtiön viimeisintä kattilahankintaa. Valtuusto päätti, että uuden laitoksen kattilan pitää pystyä käyttämään pääpolttoaineenaan puuta. Rakentamisen loppusuoralla kävi ilmi, että uuden laitoksen kattila toimii takuulla vain, jos pääosa polttoaineesta on turvetta. Nyt Jyväskylän kattila remontoidaan myös kivihiiltä polttavaksi, koska se on halvempaa kuin puulle remontoiminen.
**Kattilapäätös on vielä monen muttujan mysteeri **
Molemmat puheenjohtajat ovat yhtä mieltä siitä, että kattilapäätöstä ei ole syytä kiirehtiä. He eivät myöskään halua ennakoida tulevan päätöksen sisältöä.
Leo Stranius muistuttaa, että kattilapäätökseen vaikuttaa myös helsinkiläisten energiankulutus ja biopolttoaineiden kehitys.
- Meillä voi olla sekin mahdollisuus, että tehdään niin aktiivisia energiansäästö- ja energiatehokkuustoimenpiteitä, että sitä uutta laitosta ei tarvita. Ja jos Hanasaaressa ja Salmisaaressa otetaan käyttöön esimerkiksi biomassaa ja biohiiltä, niin välttämättä sitä uutta laitosta ei tarvita.